Viimeiset kaksi kuukautta lähestyvät, ja kaikki on edelleen hyvin. Mimmu suhtautuu vieläkin innoissaan ratsastukseen, joka tosin on enää lähinnä käyntiä (mistä se ei ole niin innoissaan). Viime viikonloppuna tehtiin vuokraajan kanssa 3 tunnin käyntimaastolenkkikin, mistä tamma oli vain erittäin mielissään. Kotiin asti kulki korvat hörössä ja olisi varmaan mennyt vielä toisen mokoman, vaikka oma ratsuni meinasikin kovasti hermostua tuulesta ja tuiskusta ;) Ruoka maistuu, ja on se päässyt vähän lihomaankin viime aikoina. Maha on toki muutenkin kasvanut, myös utareissa alkaa näkyä pientä muutosta. Tuntuu aika utopistiselta ajatella, että jo kahden kuukauden kuluttua meillä olisi varsa.. Mitä ikuisena pessimistinä en viitsikään liikaa toivoa ja hehkuttaa. Vielä on paljon asioita mitkä voivat mennä pieleen, ja niitä ahkerasti opiskelen varsomisaiheisista kirjoista ja opiskeluaikojen muistiinpanoista. Liian valmistautunuthan ei voi olla?
Ohessa tuoreimmat kuvat Mimmusta: ylempi 1.3. ja alempi 15.3.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti