Sukusiitospelin ensimmäinen kierros pelattiin vuonna 2016 - aikana ennen Heilaa ja hienoja jalostustyökaluja. Sukusiitoksen merkitystä ja suomenhevosen ahdinkoa pohdiskelimme hieman jo silloin. Päivityksenä asian tiimoilta mainittakoon, että Hippos on ainakin yrittänyt tarjota valistusta ja kiinnittää kasvattajien huomiota sukujen monimuotoisuuteen. Myös oriiden jalostusarvostelulausuntoihin on lisätty kohta, jossa kirjataan ylös niin sukusiitosprosentti kuin sukukatokerroin ja arvioidaan miten ne vertautuvat jalostussuunnan keskiarvoihin. Hippos on myös teettänyt kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin ihmisten näkymyksiä sukujen säilyttämisestä, esim. lasketaanko oriin maksimitammamäärää (nyt 150/vuosi), tai pitäisikö liian korkeita sukusiitosprosentteja "sakottaa" jollain tavalla. Nähtäväksi jää, onko valistuksella vaikutusta, ja otetaanko jollain aikavälillä kovempia toimenpiteitä käyttöön.
Etenkin ravureiden suhteen asia on vaikea - jotta ammattimainen kasvatus kannattaa, pitää kasvattaa sellaista mikä myy, ja se mikä myy. on pärjäävä, mielellään varhaiskypsä suku. Ja sitten joka hevosella alkaa olla ne samat nimet taulussa. Syyllistäminen ei ole tie tilanteesta ulos, sillä kaikilla ei vain ole taloudellista mahdollisuutta oman tien kulkemiseen ja harvinaisempien sukulinjojen vaalimiseen. Parempi että edes niitä suvuiltaan ahtaita syntyy, kuin että varsoja jää kokonaan syntymättä? Astutusmäärät kun ovat vain laskusuuntaisia olleet vuodesta toiseen. Nyt vielä epävarmuutta alalla lisää koronakevään pysäyttämä ravitoiminta ja tuntemattoman tulevaisuuden vaikutukset..
R-, T- ja P-suunnilla kasvatuksen voi ehkä karusti mututuntumalta yleistää olevan monella kasvattajalla harrastajamaisempaa, mutta tottakai kannattavuus merkitsee myös näillä jalostussuunnilla. Orien joukosta ei kuitenkaan ehkä nouse samalla tavalla absoluuttisesti parhaita, joita kaikki haluavat käyttää, ja vaikka astustustilastojen kärjessä keikkuisivatkin vuodesta toiseen samat nimet, koko kantaa ajatellen suosituimpienkin oriiden jälkeläismäärät ovat aika pieniä. Alkaahan noita yli sadan jälkeläisen "haamurajan" kipuavia ratsuorejakin löytymään jo useampi, mutta toisaalta oikein suositulle raviorille voi syntyä vuodessa saman verran varsoja..
 |
| Costello vie ja muut vikisee |
Prosentteina astutukset jakaantuvat suunnittain seuraavasti: J-suunta 74,8 %, R-suunta 15 %, P-suunta 2,6 %, T-suunta 1,6 % sekä ei jalostusarvostellut oriit 6 %. - Astutustilastot 2019No, jeesustelu sikseen. En ole suurkasvattaja enkä sellaiseksi ilman lottovoittoa ryhtymässä, ja edelleen se oma kasvatustoiminta on vain ajatuksen asteella tapahtuvaa. Periaatteessa olinkin jo harpannut kokonaan tämän kesän yli ja ajatellut pitää tamman tyhjänä. Nyt kun koronan pelätään vaikuttavan myös kasvatustoimintaan, kieltämättä on takaraivossa alkanut kaivertaa, että pitääkö tässä kuitenkin kantaa kortensa kekoon.
Siispä otetaan potentiaalisen varsa-aihion osapuoli A:
t. Ratsumäen Minja R-KTK II
| i Jaapeli R-KTK I |
ii Jaafet | iii Jaska | iiii Erilo |
| iiie Ero-Vihje | |||
| iie Pimastin | iiei Rimastin | ||
| iiee Eri-Pulu | |||
| ie Riana | iei Muisto | ieii Ponne | |
| ieie A.K. Helka | |||
| iee Riento | ieei Raketin | ||
| ieee Virma | |||
| e Mimun Milja R-KTK III |
ei Jalo | eii Vara-Veto | eiii Hätävara |
| eiie Liinu | |||
| eie Ilta | eiei Kajuri | ||
| eiee Helyke | |||
| ee Mimmuli | eei Vieterin-Vilinä | eeii Vieteri | |
| eeie Miina | |||
| eee Huvitar | eeei Muisto | ||
| eeee Huviri |
Osapuolta B pohtiessamme pääsemme nyt paljon helpommalla kuin neljä vuotta sitten, mutta toisaalta kun Sukupostin Dream Pedigree on ilmeisesti kokonaan lakannut toimimasta, sukusiitosprosenttien suhteen joutuu opettelemaan Hippoksen suppeamman sukuaineiston johdosta uuden ajatusmallin.
Esimerkiksi Minin oma sukusiitosprosentti on Sukupostin tiedoilla 4,136, mutta Hippoksen laskuilla se kaunistuu lukemaan 3,28. Kun vuosikaudet sukusiitosasteesta puhuessa on kaikkea totuttu katsomaan Sukupostin prosenttien valossa, pitää huomioida, että Hippoksen luvuissa on eri skaala. Omissa havainnoissa nuo erot tapaavat olla 1-2 prosenttiyksikön luokkaa. Ero syntyy siitä, että Sukupostiin on lisätty enemmän Hippoksella vain paperimuodossa olevia, vanhoja rekisteritietoja. Jos otamme taas esimerkiksi Minin, Sukupostissa sillä löytyy sukua kaukaisimmillaan 23. polveen, kun Hippoksella viimeiset nimet löytyvät 20. polvesta. Kun dataa on enemmän, löytyy myös niitä samoja nimiä kaukaa esivanhemmista yleensä enemmän. (Tässä kohtaa törmäämme myös yhteen sukusiitosprosenttien vertailun kommervenkkiin: absoluuttisen vertailukelpoisia ovat vain luvut, jotka on laskettu samasta määrästä täysiä sukupolvia. Heila laskeekin sukusiitosprosentin koko tunnetun suvun lisäksi myös perustuen vain lähimmälle viidelle sukupolvelle, jonka verran nykysuomenhevoselta pitäisi jo kenties sitä täyttä taulua löytyä. Minillä itsellään on kuusi polvea.)
En siis voi käyttää vanhaa sukusiitospelitaulukkoa, koska sen luvut on laskettu Sukupostissa ja Hippos-lukujen lisääminen sekaan vääristäisi koko orilistauksen, mutta hyvä uutinen on, että minun ei tarvitse. Koska meillä on Heila, joka itse asiassa juuri tänään on ilostuttanut jokaisen kasvattajan ja wannabe-sellaisen elämää tasan kaksi vuotta, muistutti Facebook.
Siinä missä vanhaa sukusiitospeliä pelasin monen välilehden välillä poukkoillen ja tuloksia ylös kirjaten, Heila tekee kaiken työn puolestani.
Kun Heilan testiparituksen edistyneessä haussa valitsen ensin osapuoleksi A tamman Ratsumäen Minja, pääsen asettamaan ehtoja orikandidaatille. Esimerkiksi, voin hakea vähintään 155 cm korkeaa R- tai T-suunnan oria, jolla ei ole suvussaan Vieteriä, ja kohdassa "varsan kriteerit" määrittää sukusiitosprosentiksi korkeintaan 4. Tärkeä juttu tulee tässä: koska kriteeriksi on määrätty sukusiitosprosentti (oli luku sitten vaikka 20), voin lajitella hakutulokset sukusiitosprosentin perusteella järjestykseen. Tässä hakuesimerkissä voittaja olisi Isäntä (ja saattaa olla että haku oli räätälöity Isäntää ajatellen).
 |
| Ratsu Reima |
- Ratsu Reima 1,99
- Lorentso 2,12
- Knut 2,16
- Lastun Leka 2,18
- Savelan Hemuli 2,2
- Kulta-ahon Kasimir 2,22
- Rohkelikon Into 2,25
- Arvolan Aapeli 2,31
- Säämies 2,36
- Valtteri Valloitus 2,37
Kursivoin jalostusoriit, jotka on hyväksytty alkuperäisen sukusiitospelin jälkeen - vaikka alkupäässä listaa esiintyy vanhoja staroja (plus ne pari tuntematonta nimeä jotka edellisessäkin listauksessa), on ilahduttavaa huomata, että myös nuoremman polven edustajista löytyy alhaisen sukusiitosprosentin vaihtoehtoja niin, että tähänkin joukkoon mahtuu peräti neljä nimeä. Tosin erot ovat hiuksenhienoja tästä eteenpäinkin selatessa.
Alle kolmen prosentin jääviä yhdistelmiä on reilu 50, ja mitä pidemmälle listassa menee, huomaa kyllä miten paljon sievempiä Hippoksen luvut ovatkaan. Vanhan laskennan hännänhuippu Arran Aleksi on kadonnut Hippoksen orilistoilta, vaikka ei sitä kuolleeksikaan ole merkattu, mutta kävin ihan mielenkiinnosta kuitenkin laskemassa yhdistelmän prosentit. Sukupostin Dream Pedigreella se oli nimittäin ainoa ori jonka kanssa tuli yli tuomittavan serkusparituksen menevät lukemat, 6,276 %. Heila sen sijaan antaa tällekin liitolle siunauksen, ja maltilliset 4,19 %. Tällainen haitari tuo hyvin ilmi sen, miten eri asia on puhua Sukupostin prosenteista kuin Hippoksen prosenteista!
Heilan orilistan hausta tehdyillä laskennoilla "syntisin" paritus tulee Pyrypolun Ruletin kanssa, ja sekin jää alhaisiin lukemiin 4,25 %. Kaiken kaikkiaan, pitää edelleen hyvin paikkansa se, että Minin kanssa ei oria valitessa suvun ahtaus tule ongelmaksi, vaan tällä mittarilla saadaan enemmänkin runsaudenpula aikaiseksi. Myös kokonaan erisukuisia vaihtoehtoja on edelleen kourallinen tarjolla, ja nämä ovat suvullisesti Minille hyvin yhteensopivia, vaikka jälkeläisestä ei Minin taustalta löytyvän Vieterin takia erisukuista tulekaan.
Sukusiitosprosenttien laskemisen lisäksi Heila tarjoaa monimuotoisuudelle toisen mielenkiintoisen mittarin, josta aiemmin ei ole juuri ollut puhetta: sukukatokertoimen.
Sukukatokerroin on todellisten ja mahdollisten esivanhempien suhde. Esimerkiksi viidessä sukupolvessa on 62 mahdollista erilaista esivanhempaa ja sukukatokerroin näyttää kuinka moni näistä yksilöistä on eriä, eli kuinka paljon samoja esivanhempia esiintyy. Heila näyttää tuloksen juurikin lähimmän viiden sukupolven perusteella. Tulos näkyy jokaisen hevosen perustiedoissa sekä testiparituksen tuloksen yhteydessä. Jotta yksilön perimän monimuotoisuus säilyy, tulisi sukukatokertoimen olla mahdollisimman korkea. Suurin mahdollinen luku on 100, joka tarkoittaa, että kaikki mahdollinen vaihtelu on tallella. - HipposSukukatokerroin kertoo oikeastaan samaa asiaa, mitä tuossa vanhassa postauksessani kävin läpi Minin suvun takaa. Minin emällä oli todella alhainen sukusiitosprosentti, mutta sen emä puolestaan oli tiukasti 3 + 3 linjattu Vilperiin. Eli suvussa toistui samoja nimiä, mutta niin kauan kun ne tulevat saman hevosen takaa, ne eivät näy sukusiitosprosentissa. Mini itse on "tahallisena, muttei tarkoituksellisena työtapaturmana" 3 + 4 linjattu Muistoon, mikä tarkoittaa että Heilan laskiessa sukukatokertoimen viidestä polvesta, siellä toistuu iso joukko samoja nimiä, sukukatokertoimen ollessa 93,50 %. Mitä lähempänä sataa, sen parempi, mutta en ainakaan itse ole törmännyt mihinkään arvosteluasteikkoon, että mitä ne luvut alle sadan sitten tarkoittavat. Tämänkeväisistä oriarvioista voi kuitenkin luntata, että yhdeksänkymmenen kieppeillä oleva luku "ratsusuunnalla kertoo korkeasta geneettisen monimuotoisuuden tasosta".
Toisin kuin sukusiitosprosentin kanssa, sukukatokertoimen lukemia ei näy ennen kuin avaa oriin tiedot tarkemmin, eikä täten katokertoimen perusteella voi myöskään järjestää tuloksia. Aloitetaan siis numero kerrallaan. Kun R-oreja parittaa Minille sukukatokertoimen perusteella, saa huomata että satasen hakua vastaavia orivaihtoehtoja ei ole. Myös vähintään 99 % hakukriteerinä tarjoaa nollaa. 98 %:n kohdalla alkaa tapahtua, ja oritarjokkaita ruudulle ilmestyy 15 kpl (no, 16, mutta kun se Säkkärän Sälli). (Kaitaisten Veijarin lausunnosta voimme luntata, että tuollainen 98-alkuinen luku kielii Hippoksen mukaan erittäin korkeasta geneettisen monimuotoisuuden tasosta ratsusuunnalla.) Kun ne rankkaa vielä niin että haetaan myös alhaisinta mahdollista sukusiitosprosenttia yhdistelmälle, voittajaksi seuloutuu Rohkelikon Into. Knoppitietona poimittakoon, että tästä harvasta 98 prosentin joukosta löytyy niin Minin ensimmäinen sulho Taranis kuin Rannan Ruhtinas, josta se on nyt tiineenä. Hyviä valintoja, Linda!
Jos tuota 90:n kieppeillä olevaa prosenttia voi noihin orilausuntoihin pohjaten vielä pitää ratsulle korkeana, ei tästäkään mittarista koidu ratkaisevaa kynnyskysymystä orivalinnalle Kun hakua laajentaa 90 prosenttiin, kaikista R-oreista tipahtaa ulos vain Pyrypolun Ruletti, jonka kanssa yhdistelmälle tulisi sukukatokertoimeksi 88,7 %. (Toisaalta tästä 98:sta ylöspäinkään ei ainakaan minkään tällä hetkellä hyväksytyn oriin kanssa pääse, sillä täyttä satasta tarjoavaa yhdistelmää ei löydy muiltakaan jalostussuunnilta, eikä myöskään 99 prosenttia. Saatoin myös hetkeä myöhemmin tajuta että tämä johtuu ihan puhtaasti niistä Minin omista linjauksista jotka jäävät myös varsalla tuon viiden polven sisään.)
Tuliko tilastoista ja laskennoista siis mainittavaa apua oripohdinnoille? Tamma jonka kanssa melkein kaikki on suvullisesti mahdollista, on tietysti iloinen asia, mutta valinnanvaikeus on suuri. Numeropeli on loppujen lopuksi vain pieni osa lopullista valintaa, jos sellaista nyt tänä keväänä vielä tehdäänkään. Heilalle kuitenkin pointsit ja synttärionnittelut, kyllä tuon kanssa on ilo pelata tätä lottoa!
