maanantai 25. kesäkuuta 2012

Ja Hööksillä on ale..

Heissan kaikki uskolliset lukijani, täällä vähemmän tunnollinen bloginpitäjä. Ei, ihan totta, ehdin jo tuntea alitajuisesti niin huonoa omaatuntoa päivittämättömyydestä että näin eräänä yönä unta siitä, että blogin lukijamäärä oli tipahtanut viiteentoista, kun kaikki kyllästyivät hiljaisuuteen.. :D Että tällaista tällä kertaa.

No joka tapauksessa, Hööksin alennusmyynnit taitavat alkaa virallisesti huomenna, mutta tuttuun tapaan ale-hintoja on jo etukäteen päivitetty nettiin, joten nyt kaikki yökukkujat hakemaan parhaat päältä!

Mitäänhän en tarvitse, mutta eiköhän tuolta jotain kivaa omaankin ostoskoriin tartu..

Edit: Tarttuihan sieltä, nimittäin 11 euron mustat westernsuitset (peruste: niin siis minullahan on ruskea westernsatula.. no.. näillä voi lähteä näyttelyihin.. kai?) ja kahdet ratsastushousut (joita en suinkaan omista tarpeeksi) sekä edes yksi asia jota olin oikeasti ostamassakin: nimittäin gaitersit. Kouvolan Hevostarvikkeen loppuunmyynneistä tarttuneiden uusien jodhpurkenkieni myötä olin kaivamassa muutaman vuoden satulahuoneessa käyttämättä lojuneita minichapsejani taas henkiin - vain havaitakseni, että perhanat olivat homeessa. No, käyttövuosia niilläkin jo kymmenkunta takana, joten oli todettava että aikansa kutakin, ja investoitava uusiin. Alennuksessa ei sattunut olemaan sopivia, joten tällaiset sitten tilaukseen lähtivät.

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Vihdoin ja viimein vihreälle

Samaan aikaan toisaalla juostiin Kymi GP -raveja joihin kyllä himotti lähteä, mutta ei auttanut: vapaapäivä kuluisi rattoisasti laitumenteon parissa. (Järjestelmällisempi henkilö olisi tietysti voinut aloittaa jo aikaisin aamusta ja ehtiä raveihinkin, mutta itse olin ajellut aamuyöllä kotiin polttareidenvietosta joten aamu ei nyt ollut sitä aktiivisinta aikaa..) Aitaa kun oli talven aikana purettu syystä jos toisestakin, joten arsenaali uusia tolppia piti viritellä, ja muutenkin katsoa aidat kuosiin.

Yhden naisen aitaustalkoissa rautakankea ja lekaa heiluteltiin tovi jos toinenkin, ja siinä auringon porottaessa, hyttysten syödessä ja välillä vähän nokkostenkin pistellessä oli usko koetuksella - mutta mitäpä sitä ei tekisi hevosensa tähden! Ruhjottuna (no, itsehän sen lekan tiputin jalalleni..) ja kaikkeni antaneena sain lopulta viimeisetkin eristimet järjestykseen ja langat paikoilleen, joten oli aika hakea Minimonsteri ruohoa maistelemaan. Asiat tärkeysjärjestykseen, tottakai, eli ensialkuun sitä kiinnosti pelkkä ruoka, mutta pienellä yllyttämisellä se suostui laukkaamaan laitumen ympäri.


Myös Sakari oli mukana menossa.. Taitavasti naamioituneena :D


Tämähän sitten sattui olemaan blogin kahdessadas postaus. Aikomuksena oli ensin tehdä anonyymin lukijan toivoma harjapostaus tämän "juhlan" kunniaksi, mutta katsotaanpa jos sen saisin vaikka ensi viikolla tehtyä. Muitakin toivomuksia otetaan ilolla vastaan, nyt kun Mini on saanut pitää vähän lomaa ratsunhommista, olisi kiva saada jotain kirjoiteltavaa ennen kuin blogi kuihtuu ihan kokonaan.

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Show-näyttelyssä säätämässä

Aiemmin jo leikittelinkin ajatuksella, että Hämeen Hippoksen järjestämään show-näyttelyyn Merlin's Stablelle kiinnostaisi kovasti lähteä - ja näyttelykuumeen kovasti pakottaessa tulin Minin sinne ilmoittaneeksi. Kun koko kevään olin asennoitunut siihen, että kesäkuussa olisi ollut näyttely (Lappeen show-näyttely, jota ei sitten järjestettykään), olihan se nyt jonnekin päästävä näyttämään kaunista neitiä! Vaikka tulisikin matkaa sitten hieman pidemmälti..

Näyttelyvalmistelut kallistuivat vähän hälläväliä-asenteelle eilisen mennessä ihan muissa kiireissä (ja taisin kuluttaa jännitttämiskapasiteettini koko vuoden edestä Harjun kohdalla), en edes saanut pestyä ponista kuin hännän ja jalat.. Treenailun suhteenkin voi jo luottaa siihen, että Mini kyllä osaa hommansa. Kun siitä vielä saisi ne säädöt kohdalleen.

Tänään niitä säätöjä sitten olikin tarjolla laidasta laitaan - ärhäkästi kiihtyvästä miniferrarista siihen tänä vuonna kovin tuttuun laiskan tasaiseen dieselminiin ;) Näyttelypaikalla olin jo varautunut virittämään varsaa edes pieneen showtunnelmaan, mutta verrytellessä Mini kävikin aivan ylikierroksilla - toivottavaa toisaalta, kun siltä tuota turhankin lunkia elämänasennetta on nyt nähty.  Siirryttäessä verryttelykentältä maneesiin Mini kyllä menetti osan tehoistaan ja nollautui lähelle kyntöruunamoodia.. Kehässä esiintyminen sujui kuitenkin ihan kivasti, Mini käveli pitkää rentoa käyntiä, ravissa vähän jäi häiritsemään kehän pieni koko - dieselsäädöillä Mini ei kiihdy niin nopeaan :D Se myös seisoi varmaan paremmin ja rauhallisemmin kuin ikinä, kiltisti patsaana arvostelun ajan.

Näyttelyn osallistujat oli jaettu pareittain, ja voitimme parimme  41 pisteellä ja ykköspalkinnolla - siitä saatiin sitten merkiksi tuo sininen ruusuke (toiseksi tullut sai valkoisen). Näin meillä oli myös paikka suomenhevosten loppukehään, jota jäimme sitten odottelemaan. Mini esiintyi numerolla 3, joten odottelua oli luvassa tovi, tamma siis sai mennä koppiin huilimaan siksi aikaa. Lausuntoa ei luettu kehässä, joten kipinkapin papereita hakemaan..

Lausunto kuului: 
Tyyppi: Erittäin hyvä tyyppi 9
Runko: Hyvin asettunut kaula, tiivis pyöreä runko 8
Jalat: Ej hieman supistuneet etusääret 8
Käynti: Edestä ahtaat, tj väljä, hyvä reipas yliastunta 8
Ravi: Tahdikas, hieman lyhyt, suorat liikkeet 8
Huom: Hyvin kehittynyt
 

41 p. I palkinto  
(Tuomarit Veikko Hakala ja Eeva-Liisa Penttilä)

Kasin jalkapisteet, oujee! Show-näyttelyt on aina meidän juttu ;)

Luokan lähestyessä loppuaan purettiin varsa viimeisiä puunauksia varten ja käytiin vielä hieman verryttelykenttää kiertämässä. En edes yritä analysoida varsan virittyneisyyttä siellä, kierrokset kävivät kaikissa mahdollisissa lukemissa.. On se vaan hassu. Minin mielestä maailman hassuin asia taas olivat väliajan näytöstä varten verryttelevät vikeltäjät - varsan ilmeet olivat näkemisen arvoisia! Pään sisässä saattoi raksuttaa seuraavanlaisia ajatuksia: "Siis mitä nuo - apua - miksei minulle kukaan koskaan ole kertonut - ei mutta mitä ihmettä - no nyt se teki NOIN"..

Ei sitten muuta kuin kohti loppukehää, jossa varsa jaksoi vielä esiintyä ihan mallikkaasti. Mini sijoittui suomenhevosten luokassa kuudenneksi ja saatiin palkinnoksi iso harjapakki ja aitanauhaa :) Hyvä reissu!

Näyttää vähän takakorkealta taas, meinaakohan se kasvaa? Seisookin vähän hassusti kyllä.
Kotimatkalla piipahdettiin vielä Lahden Horzen kautta sen sattuessa (melkein) matkan varrelle, kun joka tuutista tekstarimainontaa myöten on nyt rummutettu huikeaa Crazy Weekiä. No joo. Outlet-kojusta löytyi pitkälti samaa tavaraa kuin jokaisesta Horzen outlet-myynnistä viimeisen kolmen-neljän vuoden ajalta, ja lisäksi tuotteita joita on kuukausikaupalla pitkin kevättä vaihtelevilla alennusprosenteilla yritetty hukata verkkokaupasta. Että varoituksen sananen, ei ihan varta vasten ehkä kannata kovin kaukaa lähteä..

Kouvolan seudulla liikkuville sen sijaan viimeinen vihjaus, että jos Kouvolan Hevostarvikkeen loppuunmyynneissä ei ole vielä tullut käytyä, nyt on korkea aika toimia. Eilen tuli käytyä (taas, eli jo kolmatta kertaa) eikä paljon ollut tavaraa jäljellä, mutta sitäkin halvemmalla! "Ostin kun halvalla sain" -ideologialla matkaan tarttui mm. kaksi (miksi kaksi, en tiedä, hintasokeus iski) Eurohunterin martingaalia 6 eurolla ja valikoiman viimeiset satulahuovat, joista toinen oli pari vuotta hiplaamani tummanharmaa Equilinen flättäri punaisella koristenauhalla :) Olin aika varma että se olisi jo myyty, mutta lupasin itselleni että saan sen ostaa jos se vielä paikalla on - ja olihan se 35 euron uloskantohintaan kotiin vietävä. Kuolaimiakin oli aika paljon vielä jäljellä, niveliä 5 eurolla ja muut kympin kipale. Minikin sai suloiset pikku full cheekit, joiden hankkimista olin joka tapauksessa suunnitellut.

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Paluu bloginpitoon (tunnustus ja haaste)

Tulin sitten pitäneeksi jonkinlaista laatarikarsinnan jälkeistä, yllättävän pitkäksi venähtänyttä hermolomaa bloginpidosta, mutta vaikka ei suurempaa kirjoittelun aihetta ole vieläkään, puretaan alta pois tunnustus ja haaste ennen kuin niiden saamisesta kuluu aivan kohtuuton aika.. :)

Tunnustuksen jakoi Laukkufilosofi-blogin Ninah, kiitos!

Liebster tarkoittaa rakkainta tai rakastettua, mutta se voi tarkoittaa myös suosikkia. Liebster-palkinnon ajatuksena on antaa huomiota blogeille, joilla on alle 200 lukijaa.

 Tunnustuksen säännöt:
1. Kiitä antajaa ja linkitä hänen blogiinsa.
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla on siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.

Tunnustuksen minulta saavat seuraavat lemppariblogit:

Onni asuu meillä...-blogin Heidiltä saimme lisäksi haasteen!

Tehtävänä siis on vastata haasteen esittäjän 11 kysymykseen ja haastaa 11 blogia omakeksimillään kysymyksillä.

Kysymykset:

1. Minkä asian haluaisit muuttaa itsessäsi?
Hmmm, alkoipa kevyesti ;) Elämä varmasti olisi helpompaa, jos olisi sosiaalisempi ja avoimempi, ja vähemmän neuroottinen ihminen.
2.  Mitkä asiat ovat tärkeimpiä bloggaamisessa?
Minusta tärkeintä on, että sitä tekee puhtaasti omaksi ilokseen ja omalla tavallaan. Itse en pidä mitään määrättyä päivitystahtia yllä - kirjoitan kun jotain kirjoittamisen arvoista (tai muuten vain mieltä painavaa tai ilmoille saatavaa) on. Toki lukijamäärän viime aikoina hurjasti kasvaessa sitä aina vain enemmän ajattelee, mistähän saisi postauksen taas koostettua - mutta mieluummin olen kirjoittamatta kuin a) teen postauksia joissa pyytelen anteeksi sitä etten ole postannut mitään tai b) väännän ihan tyhjästä asiaa. Tämä kun on melko rajatusti vain hevoselämääni koskeva blogi, aina sitä kummempaa kirjoitettavaa ei vain ole.
3. Kuinka kauan olet kirjoittanut blogia?
Ratsumäen talliblogin ensimmäiset merkinnät löytyvät niinkin kaukaa kuin 16.2.2009. Melkein jo hylättyä henk.koht. LiveJournaliani olen kirjoittanut vuodesta 2004.
4. Kesän 2012 suurimmat suunnitelmat?
Suunnitelmat ovat tällä hetkellä melkoisen auki. Kesälomaakin (parin viikon palkaton, ah vuokratyön riemuja) minulla on vasta syyskuussa. Alun perin aikeissa oli astuttaa Mini, mutta siihenkin inspiraatio lopulta puuttuu. Yksi konkreettinen tavoite minulla kyllä on: mennä käymään Tykkimäessä, mutta tämä tavoite minulla on ollut jo pari viimeistä kesää, joten katsotaan onnistunko siinä tällä kertaa ;)
5. Oma harrastuksesi, ja jos et harrastaisi juuri sitä, niin mitä sitten?
Jos hevostelua ei lasketa, ainoa varsinainen harrastukseni on ehkä elokuvissa käyminen - jos en harrastaisi sitä, en luultavasti poistuisi neljän seinän sisältä muualle kuin tallille ja töihin.. Valokuvausta voisin harrastaa enemmän, jos olisi aikaa ja intoa (ja varaa kunnon kalustoon).
6. Suosikki blogisi?
Suosikkeja tulikin jo lueteltua tuolla ylempänä ja sivupalkista löytyy lisää :) Kaikkiaan luen varmaan sataa (enimmäkseen hevos-)blogia. En ole kovin "osallistuva" lukija, kommentoin harvoin jos ollenkaan, mutta se ei tarkoita ettenkö seuraisi mitä blogeissa tapahtuu. Etenkin nuorten hevosten blogeja tulee luettua kovalla mielenkiinnolla.
7.  Julkkis ihanteesi - esikuvasi?
Ei sellaista varsinaisesti ole, mutta jokaisen ratsastajan vakivastaus tässä taitaa olla Kyra? :)
8. Jos voisit valita tähän 1 kuvan niin mikä se olisi?
Tämä on niin kiva kuva, että se piti laittaa läppärin taustakuvaksikin.
9. Pahinta mitä sinulle voisi sattua?
Olen niin taikauskoinen, että en edes lähde ajattelemaan sitä - ties vaikka toteutuisi!
10. Mitä teet 10 vuoden kuluttua?
Sen kun tietäisin. Jos en koe sitä kauan odottamaani ahaa-elämystä siitä, mitä haluan tehdä "isona", ehkä edelleen pakkaan leipää ja yritän joskus kasvattaa hevosia.
11. Oletko onnellinen?
Tiedä siitä onnellisuudesta, mutta ihan tyytyväinen ainakin.

Haaste jää nyt jakamatta eteenpäin, sorry :) Koitan aktivoitua blogin kirjoittamisenkin suhteen - lauantaina on luvassa näyttelyreissu..