Suomenhevostamman jalostusarvostelu R-suunnalle: Teoriassa..

Vuosi 2016 toi uuden jalostusohjesäännön myötä paljon muutoksia suomenhevosten melkein 110-vuotiseen kantakirjaan. Suurin muutos on se, että jatkossa kantakirja ei ole enää jalostushevosten rekisteri, vaan kaikki rekisteröidyt suomenhevosen ovat kantakirjassa. Entinen kantakirjaus taas tunnetaan tästedes jalostusarvosteluna.

"Tavoitteena on jalostaa rotumääritelmän mukaisia monipuolisia käyttöhevosia, jotka ovat suorituskykyisiä, helposti käsiteltäviä, hyväliikkeisiä, kestäviä ja terveitä. Suomenhevosta jalostetaan puhdassiitoksella juoksija-, ratsu-, pien- ja työhevoseksi."

Miksi?  Jalostusarvostelu antaa tammalle jalostushevosen arvon, eli jalostusarvostelussa hyväksytty tai palkittu hevonen siirretään kantakirjan jalostusluokkaan. Lausuntoa voi käyttää tukena orivalinnoissa, punnitessa oman tamman hyviä ja huonoja puolia. Jalostusarvostelupalkinnoista maksetaan myös selvää rahaa, enimmillään I palkinnosta 400 euroa.

Arvostelu nostaa hevosen ja sen jälkeläisten arvoa, ja tuottaa tärkeää tietoa koko populaation kannalta. Jalostusarvostelun suoritusvaatimukset on asetettu niin, että hieman yli puolet ikäluokan tammoista ovat jalostusarvostelukelpoisia. Suoritusten lisäksi hevosista arvostellaan rakenne, kestävyys, liikkeet ja luonne, sekä tutkitaan perinnölliset sairaudet, ennen kuin ne hyväksytään arvostelussa. Vain jalostusarvosteltu tamma on oikeutettu jälkeläispalkintoihin.

"Jalostustavoitteen mukaisesti ratsuhevonen on urheilullinen ja suorituskykyinen. Sillä on sopusuhtainen pää ja ylhäälle asettuva kaula, jossa on pitkä niska, hyvä ylälinja sekä vahva lanne ja takaosa."

Milloin? Missä? Tamman voi viedä jalostusarvosteluun aikaisintaan 4-vuotiaana. Toisin kuin oreilla, nuorilla tammoilla ei ole iän mukaan vaihtuvia kokeita, vaan kaikki suorittavat samat kokeet (pl. esteillä 10 cm vähennys vähimmäiskorkeudesta 4-5 -vuotiailla tammoilla). "Kaikilla kokeilla" jalostusarvostelun lisäksi tamma voi edelleen suorittaa pelkän ratsastettavuuskokeen, jolloin tamma voidaan hyväksyä vain ilman palkintoa.

Vuoden 2016 uudistuksiin kuuluu vielä kevyempi rakennetarkastus, joka antaa mahdollisuuden tuoda tamma näyttelyyn lautakunnan arvosteltavaksi, esimerkiksi tilanteessa jossa tamma ei ole koulutustason tai loukkaantumisen vuoksi kykenevä suorituskokeisiin, mutta sille halutaan rakennearvostelu. Rakennetarkastus ei ole jalostusarvostelu eikä tammaa palkita. Mikäli tamman jälkeläiset täyttävät jälkeläispalkintojen vaatimukset, rakennetarkastetut tammat hyväksytään myöhemmin jalostusarvostelluiksi jälkeläispalkinnolla.

Hippoksen näyttelykalenteri löytyy Hepasta. R-suunnan tammojen arvostelut keskittyvät vain tietyille paikkakunnille mm. vaadittavien suorituspaikkojen vuoksi. Jos tammanäyttelyssä arvostellaan ratsuja, sarakkeesta "Arvosteltavat suunnat" löytyy R.

Näyttelyajankohtaa valitessa täytyy muistaa ennen kaikkea se, että tamman tulee olla vaadittaviin tehtäviin huolellisesti valmisteltu. Jos epäilyttää, onko hevonen valmis, voi olla parempi valita vasta seuraava näyttely. Näyttelypäivä on hevoselle rankka koitos ja vaatii huolellista koulutusta ja valmistelua.

"Suomenhevosratsun askellajit ovat tahdikkaat, joustavat ja matkaavoittavat. Hevosella on ratsain kyky lyhentää ja pidentää askelta kaikissa askellajeissa. Esteillä hevosella on hyvä kapasiteetti ja hyppytekniikka ja se on rohkea, mutta varovainen. Suomenhevosratsulla on luontainen kyky kantaa itsensä hyvässä tasapainossa ja luonteeltaan se on eteenpäinpyrkivä."

Mitä? Miten? R-suunnan suomenhevostammojen jalostusarvosteluun vuosi 2016 toi uuden askellajikokeen, entistä pidemmän esteradan ja monipuolisemman luonnearvostelun.

Suomenhevostammojen jalostusarvosteluohjelma 2015
Ratsusuunnan suomenhevostammojen estekoe

Uusi jalostusarvosteluohjelma syrjäytti tammoilla pitkään käytössä olleen Laatuarvosteluohjelman. Koe vaihtoi myös nimeä; ennen puhuttiin kouluratsastuskokeesta ja siitä saadut prosentit olivat määräävässä asemassa hevosen palkitsemisessa. Nyt askellajikoe painottaa nimenomaan askellajeja, ja siinä arvostellaan käynti, ravi, laukka sekä hevosen kuuliaisuus ja yleisvaikutelma.

Estekokeessa hypätään 85-90 cm tasolla neljän esteen ja viiden hypyn rata, joka koostuu okserista, pystystä, porttipystystä ja pysty-okseri -sarjasta. Kyvykkäillä hevosilla korkeuksia voidaan nostaa minimivaatimuksista. Estekokeessa arvostellaan tekniikka ja kapasiteetti & laukka. Laukan tulee olla venyvä, sarjaväliin sopiva. Ysin kapasiteettiarvio edellyttää SM-tason estekorkeuksien sujumista.

Askellaji- ja estekokeet suorittaa hevosen oma ratsastaja.

Ratsastuskokeista viimeisenä on ratsastettavuuden arvostelu, jonka tekee testiratsastaja. Testiratsastaja kiinnittää erityistä huomiota hevosen yhteistyöhaluun, eteenpäinpyrkimykseen ja tasapainoon sekä kykyyn lyhentää ja pidentää askelta.

Hevosen varusteet ratsastuskokeissa:

• kaikissa kokeissa hevosella pitää olla kaksi- tai kolmiosaiset nivelkuolaimet 
• kiellettyjä ovat mm. kankikuolaimet, olympiakuolaimet, pelham, hackamore
• apuohjia ei myöskään sallita
• koulukokeessa ovat kiellettyjä suojat, jotka sallitaan estekokeessa

(Suomenhevoskasvatuksen seminaarissa lupailtiin kuvallista ohjetta sallituista varusteista, mutta ainakaan vielä sitä ei ole julkaistu. Seminaarin jalostusarvosteludemoissa mainittiin myös, että estekokeessa pitäisi olla nuorille hevosille hyväksytyt takasuojat, mutta tätä ei ainakaan toistaiseksi ole mihinkään ohjeisiin kirjattu, joten vaikea sanoa, pitääkö se paikkaansa.)

Ratsastajan varusteet:

• SRL:n mukainen asu ja kypärä
• kannukset ovat vapaaehtoiset
• koulukokeessa ei saa olla raippaa, mutta estekokeessa saa

Ratsastuskokeiden jälkeen vuorossa ovat mittaus (mittauksessa voi olla mahdollista käydä myös ennen ratsastuskokeita, ja P-suunnan tammoilla se on pakollista) ja rakennearvostelu. Hevosesta otettavat mitat ovat säkäkorkeus, lautaskorkeus, rungon pituus, rinnan leveys, lautasen leveys, rinnan ympärys ja etusäären ympärys. Lisäksi määritetään hevosen kuntoluokka pistein yhdestä viiteen (1-5).  Mittaukseen ja rakennearvosteluun hevonen tuodaan puhtaana ja näyttelykunnossa, suitsittuna kuolaimin ja kaviot puhdistettuna. Tilsakumit saa olla, mutta ei välipohjia. Esittäjällä siistit vaatteet, kypärän käyttöä suositellaan. Rakennearvostelussa esitetään (ohjeiden mukaan) käynti- ja raviliikkeet kolmiolla ja asetetaan hevonen seisomaan lautakunnan eteen. Näyttelyasennossa hevonen seisoo ryhdikkäänä, harjaton puoli tuomareihin päin. Jalkojen tulee olla ”auki”, eli niin että kaikki jalat näkyvät, ja arvostelijoiden puoleinen etujalka on hieman toista etujalkaa edempänä, ja takajalka puolestaan toista taaempana.

Kun lautakunta siirtyy katsomaan hevosen jalka-asentoja edestä, väistää esittäjä sivulle

Rakenteesta arvioidaan seuraavat kohdat:

• tyyppi (laatu- ja rotutyyppi, sukupuolileima), kaikki tyypit arvioidaan sanallisesti ja laatutyyppi pisteytetään
• runko
• jalka-asennot ja liikkeiden säännöllisyys
• jalkojen terveys
• kaviot

Kaikissa arvosteluissa annetaan pisteitä numeroilla 4-10. Myös puolikkaita pisteitä voidaan käyttää.

Ja mitä sitten? Kun kokeet on suoritettu, ynnätään pisteet yhteen ja katsotaan mihin se riittää.

Vaikka suomenhevosta on aina jalostettu suoritukset etunenässä, uuden jalostusohjesäännön mukaisesti jalostusarvostelun palkitsemiseen vaikuttavat sekä suoritus- että rakennepisteet. Suorituspisteissä otetaan siis huomioon askellajipisteiden keskiarvo, estepisteiden keskiarvo, ratsastettavuuspiste ja kokonaisluonnepiste (joka puolestaan muodostuu askellajikokeen kuuliaisuudesta ja yhteistyökyvystä, estekokeen asenteesta ja yhteistyöhalusta, rakennearvostelun luonnepisteestä ja mittauksen luonnepisteestä). Näin palkinto antaa entistä kokonaisvaltaisemman kuvan hevosen ominaisuuksista. Vanhamuotoisessa kantakirjauksessa palkinto määräytyi lähes yksinomaan kouluratsastuskokeen prosenttien mukaan.

R-tamman palkitseminen:

I palkinto	suorituskoe vähintään 34	rakenne vähintään 38
II palkinto	suorituskoe vähintään 30	rakenne vähintään 36
III palkinto	suorituskoe vähintään 26	rakenne vähintään 34

Hevosen hyväksymisen edellytyksenä on, että hevonen saa jokaisesta rakennearvostelun arvostelukohdasta vähintään 5 pistettä ja täyttää jalostussuunnittain määritellyt suoritusvaatimukset. Mikäli hevosen pisteissä on 5 tai useampi 6, voidaan antaa alempi palkinto kuin suoritukset edellyttäisivät. Heikentyneiden rakenne- tai terveysominaisuuksien perusteella hevosen palkintoa voidaan alentaa tai hevonen voidaan jättää palkitsematta.

Palkinnon voi saada myös kilpailusuoritusten perusteella, vaatimukset lajeittain löytyvät jalostusohjesäännön liitteestä 1.

Sekä hyväksytyn että hylätyn jalostusarvostelun saa uusia ilman rajoituksia aikavälistä tai kertojen määrästä.

Pieni pintaraapaisu R-tamman jalostusarvostelusta - lupailtua Hippoksen päivitettyä ohjetta odotellessa! Näyttelyesittämisestä ja valmistautumisesta voisi kirjoittaa ummet ja lammet, mutta toisaalta niistä aiheista on netti täynnä hyviä tekstejä, kun vähän vaivautuu googlaamaan. Näyttelyyn valmistautumista on myös käsitelty blogissa tässä vanhassa postauksessa.

Lähteinä käytetty Suomen Hippoksen kotisivuja, suomenhevosten jalostusohjesääntöä liitteineen sekä uutta jalostusohjesääntöä käsitelleen helmikuisen suomenhevoskasvatuksen seminaarin oppeja oman muistin ja muistiinpanojen varassa. Myös vanha kantakirjausohje sisältää edelleen monelta osin hyvää asiaa näyttelyssä toimimisesta, kunhan sieltä muistaa tutkia tarkkaan kohdat, jotka ovat jalostusarvostelussa muuttuneet.