perjantai 28. syyskuuta 2012

Kerran vielä?

Näyttäisi kuitenkin siltä, että vielä yhdet näytelmät saadaan tälle syksylle! Kuumeisesti olen pari päivää etsinyt kutsua jonkun vinkattua tästä ht.nettiin, mutta lopultakin google oli avulias ja haku tuotti tulosta: 14.10. on tiedossa Kouvolan ravinuorten järjestämä Match Show Kouvolan raviradalla, joten eiköhän tässä vielä kolmevuotiskauden päätteeksi raahata Minipöö estradille. Mätsärissä voikin sitten ottaa ihan rehellisesti varsasta kaikki kierrokset irti, ja pistää kaiken peliin kun tuloksista ei ole niin väliä. Kaikki tai ei mitään -hengessä mennään, jos mennään! Haluan löytää siihen ne viritykset, joilla se verryttelykehän vietereillä tanssiminen ei lopahda kehään mennessä..

Edellinen mätsärikeikka vuosi sitten Anjalassa palkittiin ykkösellä ja parhaan varsan erikoispalkinnolla

torstai 27. syyskuuta 2012

Myytäviä varusteita tulossa..

Olen pikkuhiljaa (kohta viikon kestäneen tappoflunssan sallimissa rajoissa) käynyt varustehuonetta läpi ja raivannut tilaa syksyn tulleen ah-niin-ajankohtaiselle loimien kuivatukselle, ja siinä sivussa on kasaantunut jonkin verran myyntiin joutavaa tavaraa. Kaikkea sitä onkin nurkkiin kertynyt hengessä "ostin kun halvalla sain" ja "ehkä mä tätä johonkin vielä joskus".. Koska prosessointi on vielä kesken, en näitä ole vielä erityisesti mainostanut missään, nyt siis blogin lukijoille "etuoikeus" päästä tuotteita selaamaan ;) Niitä siis tulee vielä lisää ja teen varmaan blogiinkin erillisen välilehden myytäville kunhan on jotakuinkin valmista karsinnan kanssa, mutta nyt toistaiseksi kuvia täällä!

Sakari ei ole myynnissä, eikä hänen hieno takkinsakaan :)

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Haastetta pukkaa

Naurua, itkua & kavioiden kopsetta -blogin Emmiltä tipahti Liebster Blog -haaste, kiitoksia! Kyseisen haasteen edellinen versio löytyykin täältä. Sen verran kuitenkin uusia lemppariblogeja kertynyt tällä välin, että poimitaampa muutama mieleen tuleva listaan :)

Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi myös tarkoittaa suosikkia. Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa.

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaajaa joka antoi haasteen sinulle

2. Valitse viisi blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa
3. Toivo, että ihmiset kelle jätit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.


Haaste ja palkinto siis seuraaville blogeille in no particular order:
1. Grando & Jake
2. Unelmia tavoitellen
3. Roope & Torsti
4. Tarulandia
5. Skip Beat
Ja loppuun Minin eiliset hyvänyöntoivotukset :D Piti kuvata verkosta syömistä mutkun Mini ei halunnut. Slowfeedingistä pitäisi tehdä joku kattavampi raporttipostaus, kun koko ajan blogiin punkee Googlen kautta siitä tietoa etsiviä eikä täällä oikeasti ole mitään. Myös jonkin sortin blogikirppistä olisi tarkoitus saada aikaiseksi, siis sitten kun saan raivattua satulahuoneen siihen kuntoon että edes mahdun sekaan tutkimaan, mistä raaskisi luopua.. ;)

tiistai 18. syyskuuta 2012

Kuvia Anjalan näyttelystä

Jee, Jennalta löytyi meistä kuvia :)
Tämän kehäkonkarin rinnalla on helppo näyttää semiprolta itsekin :D Sumiaisen viikonloppu oli voittoisa, Anjalan oriluokan voiton ja BIS III:n lisäksi sunnuntain Riihimäen näyttelyssä se oli oriluokan voittaja ja BIS II
Mini juoksee
Kaikki kuvat © Jenna Härkönen, kiitos!

lauantai 15. syyskuuta 2012

Näyttelykauden päätös?

Alkuviikon hurjista sääennusteista ja yön sekä aamun kestäneestä hurjasta kaatosateesta huolimatta päivä kirkastui ja saimme viettää näyttelypäivää Anjalassa varsin kauniissa säässä! No, rapaa kyllä riitti sen sateen jäljiltä, mutta olisihan siellä asteen kurjempaa ollut koko päivä viettää, jos vettä olisi tullut aivan kaatamalla. Näyttelyvalmisteluiden suhteen olin kyllä jo varautunut siihen sateeseen, Miniä nimittäin en kunnolla pessyt, mutta näytti se ihan puhtaalta siinä auringonpaisteessakin ;) Melkolailla metsästä repäistynä siis matkaan, jo hurjaa talvikarvaa puskevan pallomahan kanssa.

Paikalla oltiinkin jo heti aamusta, kun olin lupautunut esittämään Sumiaisen ja oriluokka oli vuorossa ensimmäisenä. Kyllä etukäteen melkein jännitti olla tällaisena hukkapätkänä käytännössä vieraan ison orin kanssa liikenteessä, kun on päässyt tottumaan näihin taskukokoisiin (joskin ajoittain vähän turhankin tulisiin) tammavarsoihin! Liikettä saatiin kuitenkin irtoamaan narun kummastakin päästä, ja aina hienokäytöksinen Sumppi pelasi oikein hyvin. Ykköspalkinto ja luokkavoitto lähtivät tällä suorituksella, joten loppukehäänkin vielä päästäisiin..

Menin sitten purkamaan kopissa odotellutta Miniä, joka oli oikein täpäkkä ja pörhäkkä, ja otti sellaiset verryttelyravipätkät että oksat pois. Varsaluokkaan oli vielä vähän aikaa, joten puunailtiin ja huilattiin hetki ennen kuin siirryttiin varsinaiselle näyttelyalueelle. Verryttelykehään astellessa Minillä oli taas vieterit joka tassun alla, sen pöristessä ja tanssiessa. Dynamiittivirityksillä mentiin hetki, mutta tamma palautui nopeasti maantasalle, muttei onneksi ihan sinne kyntöruunamoodiin. Kehässä käynti oli pitkää ja rentoa, ja ravissa Mini juoksikin harvinaisen lujaa, piti minunkin jo ihan tosissaan laittaa tossua toisen eteen kun huomasin että varsa menee jo.. Sitä on liikaa tottunut siihen että sitä on vähän puskettava ja viriteltävä :D Verryttelykehän vieterijoustoa ei ravissa kuitenkaan enää ollut, enkä siinä vauhdissa voinut yhtään raipallakaan varsaa innostella - se olisi ollut varma laukan paikka, kun sillä nuo pomput ovat yleensä niin herkässä. Jaloista tietysti saatiin oikeutetusti noottia, mutta muuten mukava lausunto.

II palk.

Hyvä rotu- ja tammaleima
Ryhdikäs ja vankka, hyvä ylälinja
Hieman raskaat kaulanliittymät
Piirteetön säkä, tiivis pyöreä runko
Pitkät reisilihakset
Painuneet etupolvet, mej suppuvarpaiset ja yhdensuuntaissiirtymät
Tj pihdissä
Tarmokas käynti
Tarmokas ravi, joka saisi olla irtonaisempaa
Melko suorat liikkeet

Varsin tuhdissa kunnossa. Hyvin esitetty

(Tuomari Marianna Paavolainen)

Varsin tuhdissa kunnossa juu, mutta minkäs teet kun ei se oikein ruokaakaan saa.. Mini sijoittui tammavarsojen kuuden hevosen luokassa neljänneksi, joten sen osalta päivä oli siinä. Loppukehään oli vielä sen verran aikaa, että oli parempi ajella Mini oman luokkansa jälkeen kotiin, kuin tylsyttää sitä kopissa odottamassa taas. Matkaahan ei ollut montaakaan kilometriä, kun ihan omilla nurkilla liikuttiin. Heitin varsan tarhaan ja palasin Anjalaan takaisin näyttelyn parhaan valintaan, missä Sumiainen oli BIS 3 kirkkaampien sijojen mennessä varsaluokkien voittajille.

Näyttelykausi olikin sitten näiltä näkymin tässä, tai ainakaan tällä hetkellä tiedossani ei ole mitään häppeninkejä. Huomenna olisi Riihimäellä SuoRan valtakunnallinen näyttely, mutta työt haittaavat harrastuksia ja se jää välistä. Hevosiahan siellä on aivan valtavasti mukana ja menestyksestä olisi turha haaveilla, vaikka Mini viime vuonna Joensuussa varsaluokan 2. olikin. Siellä vain oli niin paljon vähemmän hienoja varsoja ;)

Päivän kuvien puutteessa "toiveuusinta" (toive on minun) Joensuusta
(Psst! Innostuin lisäämään tägeja postauksiin, joten nyt "näyttelyt"-tunnistetta klikkaamalla voit näppärästi lukaista kaikki näyttelyaiheiset kirjoitelmat. "Kaikki" sillä varauksella, että todella muistin tägätä ne kaikki..)

maanantai 10. syyskuuta 2012

Tervemenoa rikkinäiset rystyset..

..Tervetuloa RidersRasp Trail™!

Arkipäivän luksusta ovat ehdottomasti ehjät ruumiinosat, ja RidersRaspista olen haaveillut siitä asti kun sen olemassaolo minulle selvisi, jonkun joskus ikuisuus sitten linkitettyä sen Facebookiin. RidersRasp on näppärä pieni työkalu, jolla voi huolehtia ns. vuolujenvälisestä kavionhoidosta - pyöristää reunoja, pitää kavion tasapainoisena ja -muotoisena, sekä hoitaa ja ehkäistä pieniä lohkeiluja. Varsinkin jos Minille nyt ne Easyboot Glovet talveksi tilaan, on niissä niin tarkka kokomitoitus, että kavio täytyy pitää aika hyvin mallissaan kaiken aikaa. RidersRaspilla tuon toteutus on helppoa, sen kun vähän viilaa menemään sitä mukaa kun tarvetta on. No, myönnettäköön että hoituisihan tämä ihan tavallisellakin raspilla, mutta kun RidersRasp on niin pieni! Ja sievä! Ja yhdellä kädellä käytettävä! Eikä sillä saa rystysiä, sormia tai muitakaan ruumiinosia rikki (mitä hanskoista huolimatta tavallisen raspin kanssa koettelen säännöllisesti).

Ihme kyllä, tästä ei ole montaakaan päivää kun viimeksi RidersRaspia kaihoisasti mietin, mutta enhän minä ensitutustumisen jälkeen ollut merkannut ylös edes nimeä tai selvittänyt mistä näitä saa. Sattumalta (no, ehkä olin etsimässä paksuja pintelipatjoja kuljetuskäyttöön) sitten selailin äsken Börjesin nettikauppaa ja kas, siellähän tämä pikku möllykkä piileksi kengitystarvikesivun alanurkilla. Pikainen googletus paljasti, että Suomessa tätä myy myös Viljar, mutta siellä hinta oli ratusen kalliimpi (34 vs. 39 euroa). Postia odotellessa, toivottavasti tuo on kaikkien ostostv-henkisten markkinointilauseittensa väärti ;)

No, ainakin ostan joskus varusteita joiden edes periaatteessa pitäisi olla a) käytännöllisiä b) ei satulahuopia. Jälkimmäisiähän menin ja tilasin sieltä Heppatarvikkeesta suomenhevosenpäivän kunniaksi muutaman.. On varmaan jo syytä lopettaa siitä ostokiellosta puhuminen tyystin, koska minulla ei selvästikään ole enää aikeita noudattaa sitä. Puolustuksekseni voin yrittää edes perustella, että tulevat Equiline Ipanema -setit ovat jumalaisen siistit, ja jäävät ehdottomasti säilöön odottamaan hamaa tulevaisuutta ja ahkeraa kisakäyttöä..

torstai 6. syyskuuta 2012

Hyvää suomenhevosen päivää!

Suomenhevosta on jalostettu puhtaana rotuna yli sata vuotta. Tänä päivänä suomenhevonen on merkittävä osa suomalaista hevosurheilua ja alan yrittäjyyttä. Suomenhevosia on kolmasosa koko Suomen hevosmäärästä eli noin 20 000. Suomenhevonen on ainutlaatuinen alkuperäinen suomalainen hevosrotu, jota käytetään niin raviurheilussa, terapiahevosena, ratsastusurheilun eri lajeissa kuin perinteikkäästi työhevosenakin. Suomenhevosen päivää on juhlittu vuodesta 2007, jolloin suomenhevosen kantakirja täytti sata vuotta.
- Suomen Hippos

 Hyvä putet! Kaikille tänään paljon omppuja ja rapsutuksia :)

 Psst! Ja meille suomenhevosen omistajille tänään -10% alennus Heppatarvikkeesta ;)

maanantai 3. syyskuuta 2012

Ei ole pakko jos ei halua (tai jaksa)

Lauantai-iltana olin jo melkein varma Ypäjälle lähdöstä aamunkoitteessa, vaikka yrityksistä huolimatta en saanutkaan matkaseuraa mukaan. Värkkäsin jo puhelimeeni hienon aikataulu- ja ohjelmakaavionkin lähtölistalinkkeineen päivineen..
Viime vuoden Kelmi Kür -voittaja Corleone kruunattiin tänään toistamiseen koulumestariksi
Sunnuntaiaamuna väärinkäytettyäni torkkutoimintoa muutaman kerran liikaa (ja ajankohta oli silti omaan makuuni ja tyypilliseen vuorokausirytmiini aivan liian aikainen), vilkaisin ulos syksyiseen harmauteen ja kaatosateeseen, yritin kasata itseäni ja tulin siihen lopputulokseen, että vaikka myöhemmin päätös varmasti harmittaisikin, se melkein kolmen ja puolen tunnin ajo olisi sillä hetkellä ja mielentilalla aivan ylitsepääsemätön suoritus. Niinpä suosiolla siirsin herätystä hieman myöhemmäksi ja kaivauduin syvemmälle peiton alle. Säästyivätpä nekin rahat. Ensi vuonna uudestaan, ja toivottavasti hevosen kanssa sillä kertaa ;)

Kun nyt aiheeseen aasinsillan kautta päästiin, Minin suunnitelmat ensi kauden laatareihin valmistautumisen tai yleensäkin pitkän tähtäimen tavoitteellisen koulutuksen suhteen ovat edenneet siihen pisteeseen, että aiemmin väläyttelemäni syksyn koulutussessio on nyt suljettu kuvioista pois. Järkevämpää ja rahallisesti kannattavampaa on panostaa ensi kevääseen, koska oikeastaan tällä hetkellä Mini osaa koulutuksellisesti hyvinkin asiat joita sen tuohon ikään tarvitsee, ja sen kanssa voi keskittyä rennosti maastoiluun ja kunnon kasvatukseen. Ensi keväänä ennen Harjun karsintoja se saa sitten jokusen kuukauden viettää ystäväni Annikan hoivissa "tehokuurilla". Hiljaa hyvä tulee, sillä metodillahan on tähänkin asti menty. Nuorta, hitaasti kehittyvää suomenhevosta on turha liialla prässäämisellä rikkoa, varsinkin kun kyseessä on luonnostaan noin tasapainoinen ja ettenkö nyt vallan omakehuisi että lahjakas tapaus, jolle kaikki on aina ollut helppoa.

Lähitulevaisuuden suunnitelmissa meillä on Kymijoen Ratsastajien järjestämä suomenhevosten show-näyttely Anjalassa 15.9. Näyttelyistä onkin (Minin kanssa, itselläni ei niinkään) ollut nyt taukoa, joten katsotaan millä mielentilalla tamma esiintymisen tällä kertaa ottaa. Anjalaan ei meiltä matkaakaan kerry onneksi montaa kilometriä, joten ei ainakaan kovin rankasti harmita vaikka tulosten suhteen hukkareissu tulisikin!

Huomaamatta se muka ihan vasta äsken alkanut kesäkin (voisi jopa väittää, ettei se koskaan ehtinyt alkaakaan) on kääntynyt syyskuuksi ja vehreät kesälaitumet ovat kohta vain hämärä muisto syyssateita sekä talven tuiskuja ja pakkasia vastaan taistellessa. Hammasta purren kohti uutta kesää, ja yritetään nauttia arjen pienistä iloista vähemmän valoisinakin vuodenaikoina.

lauantai 1. syyskuuta 2012

Lohtuostokset

Voi surkeuksien surkeus. Heti perjantaiaamuna laivan saavuttua Tukholmaan kipittelin kohti Hästbiteniä, liike löytyikin helposti mutta ovella huomasin, että eihän se aukeakaan kuin vasta puolen tunnin kuluttua. Kiertelin aikani lähinurkkia (ja etsin pankkiautomaattia, jonka kanssa sitten taistelin tovin kun se ei halunnut saada yhteyttä Suomeen asti), ja palasin sitten paikalle. Toiveikkaasti kohti suitsihyllyä.. Ja olihan siellä Arielit. Yhdet fullit. Ruskeana. Nyt ei auta kuin toivoa, että Heppatarvikkeeseen näitä kuukausien odotuksen jälkeen lopultakin saataisiin! Ovat kyllä aivan liian kauniit suitset.. [Muokkaus: Heppatarvikkeesta kerrotaan että syyskuussa tulisivat!]

Tämän harmituksen jälkeen ei liikkeestä tietenkään tyhjin käsin voinut enää poistua. Olin jo ennakkoon netistä vähän kiikaroinut Vereduksen Young Jump -takasuojia, joten sellaiset sekä William Leistnerin "kiiltoharja" lähtivät kanssani loppupäiväksi sateista kaupunkia kiertämään. Hästbiten oli kyllä oikein mukava liike ja valikoimaa riitti, mutta kun hakusessa olivat juuri nuo tietyt suitset..

Myöhemmin piipahdin myös ihan keskustassa, Kungsgatanilla sijaitsevassa Häst och Hundhusetissa, mutta vesiperä sielläkin. Arielia näin vain ponikokoisen otsapannan muodossa, eikä muutenkaan mikään puhutellut. Tai no, oli siellä paljon menneiden kokoelmien Eskadron-huopia eri väreissä, mutta ei. Jos nyt ei edes oteta huomioon sitä hyvin huonosti pitänyttä satulahuopien ostolakkoani, ei vain innostanut raahata mitään isoja ostoksia kotiin. Mieltäni jäi vaivaamaan oma orastava dementiani, koska mielestäni edellisen kerran Tukholmassa käydessäni liiketila oli aivan erilainen muodoltaan ja sisustukseltaan - no, nyt tuolta Facebook-sivun infoista onneksi selvisi, että liike on muuttanut vuonna 2010 edellisen paikan viereen :D

Nyt on siis taas kotiuduttu, ja arkinen aherrus odottaa maanantaina. Parhaillaan kuumeisesti mietin, pitäisikö viimeinen lomapäivä pyhittää olemiselle tai ainakin kotona puuhastelulle (muistan hämärästi piiiitkän listan asioita joita "teen sitten lomalla"...), vaiko tempaista ja lähteä Ypäjälle kuninkaallisten viimeistä päivää viettämään. Sääennustekin näyttää edes hieman kirkastuneen aiemmin luvatusta koko päivän vesisateesta.. Saapa nähdä, miten tässä käy!