Show-näyttelyssä säätämässä

Aiemmin jo leikittelinkin ajatuksella, että Hämeen Hippoksen järjestämään show-näyttelyyn Merlin's Stablelle kiinnostaisi kovasti lähteä - ja näyttelykuumeen kovasti pakottaessa tulin Minin sinne ilmoittaneeksi. Kun koko kevään olin asennoitunut siihen, että kesäkuussa olisi ollut näyttely (Lappeen show-näyttely, jota ei sitten järjestettykään), olihan se nyt jonnekin päästävä näyttämään kaunista neitiä! Vaikka tulisikin matkaa sitten hieman pidemmälti..

Näyttelyvalmistelut kallistuivat vähän hälläväliä-asenteelle eilisen mennessä ihan muissa kiireissä (ja taisin kuluttaa jännitttämiskapasiteettini koko vuoden edestä Harjun kohdalla), en edes saanut pestyä ponista kuin hännän ja jalat.. Treenailun suhteenkin voi jo luottaa siihen, että Mini kyllä osaa hommansa. Kun siitä vielä saisi ne säädöt kohdalleen.

Tänään niitä säätöjä sitten olikin tarjolla laidasta laitaan - ärhäkästi kiihtyvästä miniferrarista siihen tänä vuonna kovin tuttuun laiskan tasaiseen dieselminiin ;) Näyttelypaikalla olin jo varautunut virittämään varsaa edes pieneen showtunnelmaan, mutta verrytellessä Mini kävikin aivan ylikierroksilla - toivottavaa toisaalta, kun siltä tuota turhankin lunkia elämänasennetta on nyt nähty.  Siirryttäessä verryttelykentältä maneesiin Mini kyllä menetti osan tehoistaan ja nollautui lähelle kyntöruunamoodia.. Kehässä esiintyminen sujui kuitenkin ihan kivasti, Mini käveli pitkää rentoa käyntiä, ravissa vähän jäi häiritsemään kehän pieni koko - dieselsäädöillä Mini ei kiihdy niin nopeaan :D Se myös seisoi varmaan paremmin ja rauhallisemmin kuin ikinä, kiltisti patsaana arvostelun ajan.

Näyttelyn osallistujat oli jaettu pareittain, ja voitimme parimme  41 pisteellä ja ykköspalkinnolla - siitä saatiin sitten merkiksi tuo sininen ruusuke (toiseksi tullut sai valkoisen). Näin meillä oli myös paikka suomenhevosten loppukehään, jota jäimme sitten odottelemaan. Mini esiintyi numerolla 3, joten odottelua oli luvassa tovi, tamma siis sai mennä koppiin huilimaan siksi aikaa. Lausuntoa ei luettu kehässä, joten kipinkapin papereita hakemaan..

Lausunto kuului: 
Tyyppi: Erittäin hyvä tyyppi 9
Runko: Hyvin asettunut kaula, tiivis pyöreä runko 8
Jalat: Ej hieman supistuneet etusääret 8
Käynti: Edestä ahtaat, tj väljä, hyvä reipas yliastunta 8
Ravi: Tahdikas, hieman lyhyt, suorat liikkeet 8
Huom: Hyvin kehittynyt 
41 p. I palkinto  
(Tuomarit Veikko Hakala ja Eeva-Liisa Penttilä)

Kasin jalkapisteet, oujee! Show-näyttelyt on aina meidän juttu ;)

Luokan lähestyessä loppuaan purettiin varsa viimeisiä puunauksia varten ja käytiin vielä hieman verryttelykenttää kiertämässä. En edes yritä analysoida varsan virittyneisyyttä siellä, kierrokset kävivät kaikissa mahdollisissa lukemissa.. On se vaan hassu. Minin mielestä maailman hassuin asia taas olivat väliajan näytöstä varten verryttelevät vikeltäjät - varsan ilmeet olivat näkemisen arvoisia! Pään sisässä saattoi raksuttaa seuraavanlaisia ajatuksia: "Siis mitä nuo - apua - miksei minulle kukaan koskaan ole kertonut - ei mutta mitä ihmettä - no nyt se teki NOIN"..

Ei sitten muuta kuin kohti loppukehää, jossa varsa jaksoi vielä esiintyä ihan mallikkaasti. Mini sijoittui suomenhevosten luokassa kuudenneksi ja saatiin palkinnoksi iso harjapakki ja aitanauhaa :) Hyvä reissu!

Näyttää vähän takakorkealta taas, meinaakohan se kasvaa? Seisookin vähän hassusti kyllä.

Kotimatkalla piipahdettiin vielä Lahden Horzen kautta sen sattuessa (melkein) matkan varrelle, kun joka tuutista tekstarimainontaa myöten on nyt rummutettu huikeaa Crazy Weekiä. No joo. Outlet-kojusta löytyi pitkälti samaa tavaraa kuin jokaisesta Horzen outlet-myynnistä viimeisen kolmen-neljän vuoden ajalta, ja lisäksi tuotteita joita on kuukausikaupalla pitkin kevättä vaihtelevilla alennusprosenteilla yritetty hukata verkkokaupasta. Että varoituksen sananen, ei ihan varta vasten ehkä kannata kovin kaukaa lähteä..

Kouvolan seudulla liikkuville sen sijaan viimeinen vihjaus, että jos Kouvolan Hevostarvikkeen loppuunmyynneissä ei ole vielä tullut käytyä, nyt on korkea aika toimia. Eilen tuli käytyä (taas, eli jo kolmatta kertaa) eikä paljon ollut tavaraa jäljellä, mutta sitäkin halvemmalla! "Ostin kun halvalla sain" -ideologialla matkaan tarttui mm. kaksi (miksi kaksi, en tiedä, hintasokeus iski) Eurohunterin martingaalia 6 eurolla ja valikoiman viimeiset satulahuovat, joista toinen oli pari vuotta hiplaamani tummanharmaa Equilinen flättäri punaisella koristenauhalla :) Olin aika varma että se olisi jo myyty, mutta lupasin itselleni että saan sen ostaa jos se vielä paikalla on - ja olihan se 35 euron uloskantohintaan kotiin vietävä. Kuolaimiakin oli aika paljon vielä jäljellä, niveliä 5 eurolla ja muut kympin kipale. Minikin sai suloiset pikku full cheekit, joiden hankkimista olin joka tapauksessa suunnitellut.