Vaikka tästä ei päivittäisseurantaa ole tarkoituskaan tulla (ja kirjoitusinnollani voin vannoa ettei tule), voisi sitä yhden entryn verran miettiä vaikka mennyttä päivää.
Ihanan kevätauringon helliessä ei ole parempaa tekemistä kuin maastoilu, ja siitä yritetään nyt ottaa kaikki ilo irti niin kauan kun satula sopii selkään. Sen verran autoteitä saa kulkea meilläpäin maastoillessaan ettei ilmankaan viitsi mennä. No, tänäänkin siis suunnattiin läheisille metsäteille kiertelemään maita ja mantuja. Kotipihassa nähtiin heti kaksi hirveä pellolla loikkimassa joten Mimmu oli "hieman" pörheä ja pinkeä kun matkaan lähdettiin :) Asfalttiosuudesta selvittyämme ei tarvinnut kahta kertaa käskeä ja sitten paineltiin pontevaa paraatiravia mahan hytistessä mukana. Laukkaakin vielä on menty aina pienet pätkät kerrallaan, tulee mamma kovin kiukkuiseksi jos ei pääse vähän irrottelemaan.. Eiköhän se itse kuitenkin parhaiten tiedä mikä mukavalta tuntuu. Kotiinpäin pitkät käynnit metsissä haahuillen. Eikä Mimmulle enää yksikään kuivatusloimi mene päälle, mutta onneksi on reilu hiitticooleri pelastamassa paksukarvaisen ja kovasti hikoavan mahakkaan.. Karvakin kyllä pöllyää kuin kevät olisi jo pidemmälläkin, sen vuoksi B-vitamiinikuuri nyt päällä.
Viimeinen 3 kk siis on käynnistynyt, ja piiiiitkästä odotuksesta on enää jäljellä niin kovin vähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti