No ei aivan, mutta huomattavasti pienentynyt hevosmäärä, kun Mimmu lähti pari viikkoa sitten puoliylläpitoon ja Mamma & Ilona muuttivat uuteen kotiinsa viikonloppuna. Minjalla oli pari kovaa aikuistumisen paikkaa, mutta hyvin hän tyytyy elämäänsä, tarhakaverinaan issikkaruuna Kurre.
Minja on taas kasvanut ja venähtänyt kovin, ja alkaa näyttää siltä, että ehkä sen kuitenkin uskaltaa viedä Anjalan varsanäyttelyyn 19.4. No, sehän ehtii vielä moneen kertaan muuttua suuntaan tai toiseen, mutta yrittänyttä ei laiteta. Ainakin on tavoitteena nyt harjoitella esittämistä ja sen sellaista, vaikka näyttelyyn ei päädyttäisikään. Selkeä tavoite tekee aina harjoittelusta mielekkäämpää. Tai siis, mistä harjoittelusta - illalla talliin taluttaessa kokeiltiin vähän juoksemista, ensimmäistä kertaa. Ei muuta kun yksi maiskautus ja itse juoksuun ja varsa tulee mukaan, ravaa kauniisti lennokkain askelin pihatietä ympäri kunnes mammalta kunto loppuu ja pitää hidastaa. Minjan näyttelytreeni taitaa toisin sanoen olla mamman kuntotreeni ;)
Kuntotreeniä on siis päässyt toden teolla harjoittamaan myös Mimmu, joka nyt majailee toukokuun loppuun saakka Turman tallilla, käytössään loputtoman upeat maastot, hyväpohjainen kenttä (naapuritallilla) ja motivoitunut ratsastaja. Itsekin käyn tammaa liikuttamassa, lähinnä niitä maastoja hyödyntämässä.. Mikä sen mukavampaa kun upeassa kevätauringossa päästellä menemään mäkiä ja mantuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti