Helsinki Horse Fair 2015

Viime vuonna jo taisin olla sitä mieltä, että HHF on vähän nähty, mutta tapahtuman lähestyessä löysin siihen tänä vuonna ihan uutta intoa. Alun perin olin varautunut että tarvittaessa olisin talkoohommissa SHKL:n ständillä, mutta kun liitto ei lainkaan näille messuille lähtenytkään, tuli viikonlopusta kokonaan "vapaa". Kun kerran olin jo asennoitunut kaksipäiväiseen messuiluun ja Helsingissä yöpymiseen, niin lähdettävähän se oli, pikku kaupunkiloma tuli ihan tarpeeseen. Varasin jo hyvissä ajoin huoneen (sviitin.. hiphei ennakkovaraajan edut!) Sokos Hotel Pasilasta. Lippujen hankkimisen jätin tarkoituksella viime tinkaan koska aina ne jostain on saanut, ja vaikka yhdessäkään arvonnassa tai muussa kilpailussa ei tärpännytkään, tuli keskiviikkona sähköpostia SRL:n Raviliigasta että nyt olisi nopeimmille osakkaille lippuja tarjolla, ja niinhän posti niitä kantoi perjantaina kotiin kaksi kappaletta. Kaikki siis reilassa ja luksusviikonloppu sai alkaa!

Lauantaina ajoin aamulla Helsinkiin ja vein auton hotellin läheiseen parkkihalliin. Kävin vielä hotellilla jättääkseni matkatavarat sinne säilöön, mutta koska huoneeni oli vapaana, sainkin jo avaimen ja pääsin asettumaan taloksi. Huone olikin yllätyksenä hotellin uutuus, Jokeri-sviitti, hyvin, köh, tyylikkäästi ja hyvällä maulla Jokeri-teemalla "somistettu"... Jopa saunassa oli lätkämailoja seinällä :D Onneksi en ole minkään joukkueen kannattaja suuntaan tai toiseen, joltain vannoutuneelta HIFK-fanilta olisi voinut mennä yöunet tässä huoneessa..

Vähän olisi poreamme kutsunut jo tässä kohtaa, mutta hetken huilailtuani läksin kuitenkin kävelemään Messaria kohti. Lauantaille en ollut tehnyt sen tarkempaa aikataulua etukäteen, tuli lähinnä kierrettyä kojuja ja katseltua vähän sitä sun tätä. Poliisien show oli tänäkin vuonna aivan pakko nähdä, kyllä se aina vaan jaksaa sykähdyttää! Estekisaa jaksoin ensimmäisen, 130 senttimetrin luokan verran, ja kiertelin vielä messualuetta jonkin aikaa. Kun mitään tähdellistä ohjelmaakaan ei loppupäivän osalta enää ollut, lähdin jo aika hyvissä ajoin takaisin hotellille. Illaksi oli vielä muita suunnitelmia, kun kävin parin mollinaikaisen opiskelukaverin kanssa Kalliossa syömässä Soul Kitchenissä. Ja ihanasta pihviateriasta huolimatta illan kohokohta oli tietenkin parin tunnin vaahtokylvyssä kölliminen, tällaiseen luksukseen voisi vaikka tottuakin..

Hevarilta ihana HKM:n "magic brush" harja, vain 3,50 €! Tuli myös tehty muita ostoksia, mutta se on vielä salaisuus ;)

Lauantain kilometrit..

..näillä (upouusilla) kengillä.

Sunnuntaille olikin suunniteltu oikein kunnon luentopäivä, infolavalla oli nimittäin sen verran mielenkiintoinen putki että siellä kuluisi melkein koko päivä. Heräsin ajoissa aamupalalle että ehdin mättää niin että jaksaisi koko päivän - pancakes and bacon, mmm... - ja ruusullakin siellä muistettiin naistenpäivän kunniaksi. Pakkasin ja hyvästelin hotellihuoneeni (ja mietin, ehtisikö vielä pienen vaahtokylvyn ottaa) ja hain menomondeon parkkihallista. Messarille oli sen verran lyhyt matka ja parkkiinkin pääsi niin sutjakasti, että kun hotellilta lähdin noin varttia vaille, olin jo vähän ennen kymmentä Messarissa sisällä odottamassa että käytävällä vellova ihmismassa laskettaisiin sisään halleihin. Ensimmäinen luento alkoi vasta 10:30, joten ehdin sopivasti kierrellä kojuja vielä kun ihmisiä ei ollut kovin paljon. Hevarin ständillä eksyin kouluraippoja heiluttelemaan, haussa on nimittäin ollut vähän eläväisempi näyttelypiiska, etenkin nyt kun syksyllä kissat tuhosivat vanhan raippani. Vaikka sinne tänne vispaava raippa ei ratsastaessa ole ehkä ideaali, pussinsuikaleilla tehostettu näyttelypiiska tarvitsee minusta vähän erilaisen tuntuman. Ihana Fleck sieltä löytyikin, mutta päätin tehdä pientä hinta- ja valikoimavertailua kun kerrankin tilaisuus oli päästä tutustumaan mahdollisimman laajaan tarjontaan kerralla. Ja päädyin sitten ostamaan minkä hyvänsä, en sitä koko päivää viitsisi kannella mukana kuitenkaan. Kävin siis hakemassa sopivaa tuntumaa useamman myyntikojun raippavalikoimista ennen siirtymistä infolavan luokse.

Maastakäsittelykilpailun verryttelyä

Siellä sitten istuinkin tiiviisti 14:30 saakka erilaisia luentoja ja esityksiä kuunnellen. Siitostammoja ja varsoja koskeva luento onneksi oli vaihtanut paikkaa uudistunutta kilpailujärjestelmää koskevan infopläjäyksen kanssa, joten pääsin puoliltapäivin tutustumaan myös Hevostaitoliiton maastakäsittelykilpailun demoon, kun se lauantaina unohtui. Mielenkiintoinen konsepti! Uuteen kilpailujärjestelmään kun pääsin jo tovi sitten tutustumaan KJR:n ja muiden alueen seurojen yhteistyössä järjestämässä koulutuksessa, joten sille ei nyt ollut tarvetta. Esityksille olisi kyllä suonut vähän pidemmän ajan, puoli tuntia oli monelle melkoinen pintaraapaisu. Erityisen mielenkiintoinen oli mm. Annika Schulmanin luento hevosen lajinomaisen elämän ja kilparatsastuksen yhdistämisestä, Hänen kenttäratsunsa elävät kengättä pihatossa. Kovasti omaa sydäntä lähellä oleva aihe :) Aiempina vuosina ei ole tullut näitä infolavan juttuja niin seurattua, ja niinhän se vähän on, että ei yhdessä päivässä niihin oikein ehtisi paneutuakaan. Viime vuonna olin kyllä kahtena päivänä HHF:ssa, mutta silloin puolet kummastakin päivästä SHKL:n ständillä. Nyt vaikka käytössä oli kaksi täyttä päivää, tuntui että paljon kiinnostavia juttuja jäi näkemättä. Jälkiviisaana voi todeta että vaikka lauantain piti olla vain sellainen fiilistelypäivä, niin senkin osalta olisi voinut tutustua ohjelmaan vähän paremmin ennalta, ja suunnitella aikataulun itselleen niin olisi saanut täyden "hyödyn" messupäivästä. Infolavalta lähdettyäni hortoilin taas ympäriinsä, jossain vaiheessa jumituin keppariareenalle ihmettelemään kun kengitysseppä neuvoi keppareiden kavionhoidossa (söpöintä ikinä!), kävin ostamassa sen Fleckin Hevarilta, ja päädyin poniagilitynäytöstä katsomaan. Okei, jos se kepparikengitys oli söpöintä ikinä, niin minishettisagility vaahtosammuttimen mittaisten ohjaajien kanssa tulee vähintäänkin hyvänä kakkosena. Agilityn jälkeen ihastelin vikeltäjien eleganssia, ja johan se kello alkoi kohta näyttää kotiinlähtöaikaa.

Jos viime vuonna HHF tuntuikin jo kuluneelta jutulta, niin tänä vuonna taisin löytää sen ihan uudelleen. Kaksipäiväinen reissu on varmaan ensi vuonnakin pakollinen, jos ohjelmassa riittää yhtä hyviä juttuja kuin tänä vuonna. Horse Fairissa on tullut käytyä joka vuosi alusta alkaen, eli tämä oli jo viides kerta. Edelleen täytyy sanoa, että HHF on ollut jollain tapaa makuuni paljon enemmän kuin Tampereen messut. Vaikka väkeä riittää Helsingissäkin, niin lainkaan samanlaista massahysteriaa kuin kahtena viime vuonna Tampereella siellä ei ole. Hirvittävän tungoksen ja hapen loppumisen vuoksi ei Tampereen tarjonnasta ole yksinkertaisesti kyennyt nauttimaan, vaikka siellä kuinka olisi kaikki "isompaa ja parempaa" kuin Horse Fairissa.. Vaan kai sinne tänäkin vuonna on lähdettävä ;)