Ja sitten se kisapostaus! NR 16.-17.5.

Reilu viikko sitten olivat siis vuorossa Minin ja Lindan toiset kenttäkilpailut, tällä kertaa Niinisalossa ja harrasteluokka ohjelmassa. Edellisenä viikonloppuna oli jo käyty maisemiin tutustumassa ja rataakin harjoittelemassa, joten jännitti ehkä vain aika paljon eikä aika tosi paljon ;)

Keski-Suomen seurue oli saapunut majoituspaikkaan perjantaina, mutta koska Minin lähtöaika koulukokeessa oli vasta pitkällä iltapäivän puolella, neljän aikoihin, lähdin itse matkaan vasta lauantaina. Olisi muuten ajaminen mennyt niin myöhään, että ennemmin sitä lähti liikenteeseen reippaana hyvin (?) nukutun yön jälkeen. Reilu neljä tuntia ratissa alkaa jo olla sellainen rupeama, ettei sitä viideltä heränneenä, pitkän työpäivän jälkeen ajele jos ei ole huutava pakko.. Ja nyt kun kerran vaihtoehto oli niinkin houkutteleva, että lauantaiaamuna sai ilman mitään kiirettä lähteä vasta kymmenen aikoihin ajamaan, voitti oma sänky tämän mittelön.

Matka sujui mutkitta, mitä nyt luulin eksyneeni Tampereen kohdilla kun ajoin eri reittiä kuin viikkoa aiemmin (jolloin käväisin Hööksin kautta), mutta ihan oikealla tiellä olin koko ajan. Perille päästyäni ruvettiinkin laittamaan jo kisaponia kuntoon. Minun Amarettoni kävi kisoja ennen satulaseppä sovittamassa ja toppaamassa Minille justiinsa passeliksi, joten nyt on ponilla koulupenkki, jes, ja minä vältyin satulakauppastressiltä, tupla-jes.

Verkassa poni näytti tosi hienolta! Mitä nyt laukkaan siirtymiset meinasi tapahtua pienen "keulimisen" kautta, Mini taisi tuumata että kyllä hän tietää paremmin, mitä varten tänne on tultu, ja rupesi jo virittelemään vietereitään..

Näiltä osin saatte tyytyä minun kamaliin kuvauksiini

Radalla tuli onneksi siistit siirtymiset, ja onnistunut oli koko muukin suoritus. Ohjelma oli Tutustumisluokan ohjelma 2000/2009 rata B, ja kunhan tulokset lopulta päivittyivät Equipeen, oli suorituksesta prosentteja annettu 62,50 %. Koko luokassa tällä pääsi aivan sijoihin kiinni, nimittäin jaetulle 14. sijalle kun tässä 48 startin harrasteluokassa 12 sijoittuisi. Rataesteille lähdettiin siis kovin jänniltä asemilta!

Sitä ennen poni sai huilia kopissa ja itse käytiin syömässä ja seuraamassa kisojen kulkua, kun välissä oli jonkin verran luppoaikaa ennen kuin estekentällä taas tuli harrasteen vuoro. Hyvissä ajoin oltiin palaavinaan ratsuja varustamaan ja hokittamaan, mutta meinasihan siinä pienten kommervenkkien kera kiire tulla kuitenkin. Hyvin ehtivät kuitenkin verkata (pitkään kun ei ollut tarkoituskaan) ja esteradalle Mini ja Linda starttasivatkin sitten koko päivän viimeisenä ratsukkona. Katsomon penkissä vähän jo kouraisi mahanpohjasta, kun mietti miten hyvät pohjat on alla koulukokeesta, vaikka eihän tänne sijoitukset silmissä kiiluen tietenkään oltu lähdetty..

Kaikki rataestekuvat © Anniina Gullans, kiitos!

 

Vaan tulihan sieltä radalta sitten mukaan puomi ja toinenkin, eli saldona 8 vp. Sijoissa ratsukko tulikin sen seurauksena kokonaiset 20 pykälää alaspäin, eli 34. oli nyt lukema. Reeniä, reeniä. Ja olihan tuo ensimmäinen hyppykerta nurmella (eikä pohja enää tuossa vaiheessa päivää ihan huipussaan ollut), ja siksi myös arvokasta kokemusta Kasvattajakilpailua kohti mentäessä..

Eläinlääkärin tarkastus meni puhtaasti läpi, joten sai huokaista helpotuksesta - pääasia ja ensisijainen tavoite tietenkin oli että maastoon päästään. Kun hevoset oli kävelytetty ja hoidettu, käytiin vielä itse reippailemassa maastorata läpi, ennen siirtymistä majoituspaikkaan.

Sunnuntaina harrasteen maasto alkoi vasta klo 15, joten Mini sai mennä aamulla tarhailemaan. Itse lähdettiin katsomaan kisoja joksikin aikaa, ja vaativan ja avoimen helpon menijöitä tuli ihasteltua vesiesteen läheisyydessä. On ne vaan aika hurjan kokoisia ja näköisiä esteitä.. Ei siinä edes kameraa viitsinyt kaivaa esiin, mieluummin katsoi ja keskittyi kuin tihrusti linssin läpi. Sitten olikin jo aika palata kämpille, missä syötiin ja laitettiin kamat ja paikat lähtövalmiuteen ennen ponien puunaamista. Suojatkin laitettiin varuiksi jalkaan jo siellä, jos vaikka kisapaikalla olisi turhan paljon kierroksia, mikä olikin ihan hyvä, sillä Minillä oli ensimmäistä kertaa jalassa uudet, kisavärien mukaiset pinkit Hööksin suojansa, ja niissähän oli S-koosta huolimatta aivan jumalattoman pitkät tarrat. Kun saksia ei siihen hätään ollut hollilla, korjattiin vika jesarilla, vaikka esteettisyys nyt kärsikin. Pysyisivät ainakin..

Kisapaikalla kävelytystä ja kuntoonlaitto, ja sitten ei kun verkkaamaan. Ja starttia odottamaan. Ja matkaan!

Maastokuvat © Vaasan Urheilukuvaus

Kun Mini edellisen viikonlopun treeneissä vetäisi radan läpi juuri ja juuri sallittuun aikaan, oli Linda nähnyt viisaaksi lainata kellon, ja se olikin ihan paikallaan. Alkuun Mini paineli sellaista haipakkaa, että loppuradasta sai hidastella oikein tosissaan. Kello piippasi sen merkiksi että maaliin oli sallittua tulla aika lailla juuri maalilinjan ylittyessä, ja ilman aikavirheitä ratsukko selvisikin. Eli oikein sujuva maastorata nollilla! Lopputuloksissa sijoitus oli 26., ja kaikkiaan oli syytä olla tyytyväinen kenttäkauden avaukseen. Radan jälkeen tietenkin kävelytettiin ja juotettiin poni oikein kunnolla ennen kotimatkaa. Sitten oli taas hyvästien aika. Katsotaan, koska ja missä tavataan seuraavan kerran :)