Ehdoton yksittäinen kohokohta oli varmasti ikimuistoinen näyttelyretki Lappeenrantaan. Kaakonkulman kasvattajakerhon suomenhevosnäyttelyssä 11.6. Mini vei koko potin: I palkinto, paras 2-vuotias ja koko näyttelyn paras :) Muutenkin varsa on käynyt näyttelyissä otteeseen jos toiseenkin, Sipoon varsanäyttelyn II palkinnostakin Hippos muisti meitä tänään 65 eurolla. Siihen kun ynnää Suomenratsujen valtakunnallisen näyttelyn varsaluokan kakkossijasta voitetut 118 euroa, tässähän ryhtyy vallan tekemään tiliä, heh heh..
Lappeen palkinnot - näiden lisäksi tuli vielä loimi ja kukkapuska :) |
Minin astuttaminen on myös tarkoituksena, mutta pitää katsoa sitä tarkemmin sitten oman rahatilanteen ja tulevaisuudennäkymien mukaan. Jos astutetaan, ei ratsuttamisen kanssa pidetä turhaa kiirettä. Kevään mittaan totutetaan ratsastajaan ja käydään perushommat läpi ihan kotosalla, maastoillaan ja tehdään mitä tehdään. Tiinettä (toivon mukaan!) ei kuitenkaan viitsi ihan turhan päiten kuljetella vieraille talleille, ja koska laatareiden nelivuotiskarsinnat jäisivät luonnollisesti väliin, ehtii sitä kuviokelluntaa opetella myöhemmälläkin iällä. Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö sitä, mitä tehdään, tehtäisi hyvin. Jos taas jää astuttamatta, silloin saa varmasti käydä jokusen jakson maailmalla oppia hakemassa, ja aina välillä kotiin tuumaustaukoa pitämään. Kuviot riippuvat osittain siitäkin, minkä kokoiseksi tuo ipana oikein meinaa kasvaa - jos (vai kun..) siitä jää niukin naukin 150-senttinen kevyenmallinen silakka, en minä kyllä sillä raaski itse juuri ratsastaa, joten pitää toivoa että saan jonkun apupilotin käyttööni :D
Ne mahdolliset orivalinnat ovatkin sitten asia aivan erikseen. Kyllä mä sen Sumppivarsan vielä kovasti haluaisin.. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti