sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Miniä moikkaamassa

Eihän sitä pikku ponisteristaan malttanut liian kauaa erossa pysyä, ja kun jäi se valtava tavarakuormakin jälkeen, lähti ääriään myöten täynnä oleva menomondeo kohti Lempäälää torstai-iltana työvuoroni päätyttyä. Surullisinta tässä tavarapaljoudessa on ehkä se, miten paljon edelleen jäi yhtä sun toista kotiin.. Edessä lienee taas mitään säälimätön varustehuoneen siivous ja kaiken turhan myyntiinlistaus. No, reissatessa pidettiin tietysti osaltaan huoli siitä, että minulta ei koskaan tavara lopu, ja perjantaina Tampereen-kierroksella mukaan tarttuivatkin esimerkiksi W-Profilen pony-kokoiset suitset 40 eurolla (varsakuume.. mikä se on?) ja Eskadronin Next Generation -riimu (se sentään oli full) 15 eurolla Ratsukellarista..

Perjantaina pääsin tietysti myös tallille! Olihan vauvaa pikkuisen ollut jo ikävä.. Vaaleanpunaisissa unelmissani ehkä melkein kuvittelin, kuinka Mini jo Mondeon tutun hurinan kuullessaan hirnuu innoissaan ja juoksee suoraan portille vastaan. Ja -anteeksi kielenkäyttöni- paskat :D Ihan rehellisesti sanoen hevonen ei millään muotoa ilmaissut, että olisi edes tunnistanut minut. Kun talutin sitä tarhasta talliin, se yritti livahtaa vieressä kulkevan Annikan syliin. Vähän tuli ehkä surku..

Minin ensimmäinen viikko on mennyt ihan ympäristöön totutellessa. Sehän on koko tähänastisen elämänsä asunut samassa tallissa vain muutaman muun hevosen kanssa, joten isossa tallissa on sille paljon uutta ja ihmeellistä. Annika ottikin haltuunsa Minin Facebook-sivun - käykääpä katsomassa siellä, mitä kaikkea se onkaan keksinyt ;) Hieman levoton tamma siis vielä oli, mutta eiköhän tuo nopeasti totu, kun kotiutuu kunnolla. Ratsainkin on haettu vasta rentoutumista ja rauhallista tahtia, ja tottumista siihen että kentällä tai siitä ohi menevällä tallin omalla maastoradalla voi kulkea samaan aikaan muitakin. Pikku maalaisponille ihan uusia asioita - ei sitä tosiaan ole koskaan edes ratsastettu samaan aikaan toisten hevosten kanssa, kun ei sellaisia toisia hevosia ole ollut! Onneksi Mini on kuitenkin perusluonteeltaan rohkea ja reipas, joten kunhan se kulttuurishokista toipuu, päästään jo kunnon työnteon makuun pikkuhiljaa.












2 kommenttia:

  1. Minihän näyttää kuvissa tosi hyvältä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tuossa vielä vähän työmaata, kiloja pois ;)

      Poista