lauantai 23. helmikuuta 2013

Minunkin päiväni kuvina ja sitä rataa

Olen aina silloin tällöin miettinyt tällaisen postauksen toteuttamista, mutta kun Karin suorastaan haastoi siihen ja kirjoittelemisen aiheet ovat muuten melko niukat, on aika luoda sekalainen katsaus minun hevosettomaan elämääni, ja tähän perjantaiseen vapaapäivään. (Psst, blogin ollessa hiljaa, muistakaahan tykätä siitä Minin FB-sivusta niin selviää mitä tapahtuu "samaan aikaan toisaalla"..)

Kameran etsiminen vei hetken..

09:00 uskollinen Motorola Defy+ (jota käy syyttäminen kaikista tämän postauksen luokattoman huonolaatuisista kuvista, by the way) kajauttaa ilmoille ensimmäisen herätyksen Alarm Clock Xtreme -sovelluksen suosiollisella avustuksella. Edessä on sarja matikantehtäviä torkun ansaitsemiseksi The Avengersin tunnarin mahtipontisissa fiiliksissä. 9:30 mukaan liittyy myös toinen herätys MacGyverin tunnarilla. Olen kokeillut lukemattomia kombinaatioita herätyksiini, mutta tämä tuntuu toimivalta yhdistelmältä. Tai sitten se on vain tämä hevosettomuus, mikä saa aamuni tuntumaan kevyemmiltä.

09:58 minut lopulta pakottaa torkuttelun ihmemaasta kokonaan hereille Sipi, joka tulee läpsimään minua naamaan. Pyjamahousut ja toppatakki päälle, koirat mukaan ja.. talliin? Nytkö se dementia jo iski?


Ei suinkaan, sillä tallihan ei ole täysin tyhjä, vaan Minin karsinaan muutti alivuokralaiseksi tallijänes Ulla, joka nauttii uudesta 15 neliön ihmemaastaan. "Tallirutiinien" jälkeen käydään pihalla odottaneiden koirien kanssa pienellä lenkillä.


10:36 back in da house. Aamupalaksi paahtoleipää ja grillattua lohta, sekä jättimukillinen (luonnossa ei ihan noin kalvakkaa) minttuteetä eukalyptushunajan kera. Flunssaa pukkaa, joten kyytipoikana myös pieni kourallinen erilaisia nappeja.

Aamupalaa syödessä on myös aikaa selata viime aikoina postilaatikkoon tipahtaneet lehdet
Saan viestin että aamupäivän hevostarvikemyyntitreffit siirtyvät myöhempään ajankohtaan, joten kaikessa rauhassa siirryn suihkuun siinä yhdentoista aikoihin. Kouvolaan pitäisi lähteä jossain vaiheessa päivää, mutta pienimuotoiset päikkärit/puhelimella sängyssä surffailu vetävät pidemmän korren toistaiseksi.


13:16
menen ja varaan Heppatarvikkeen FB-alekorista harmaan GG Zagal -huopasetin, jonka perään olen haikaillut jo keväästä asti, mutta jostain syystä en sitä koskaan raaskinut ostaa. Nyt puoliunisena sekin onnistui ilman omatunnontuskia. Huopia ei ole vielä myymälässä, joten suunta on edelleen Kouvolaan, muuten olisin hakenut sen heti. Havahdun lopulta henkisestikin hereille ja valmistaudun lähtöön ihmisten ilmoille.

Tässä kohtaa yleensä tämän sortin postauksissa esitellään toistakymmentä purkkia ja purnukkaa "kevyen päivämeikin" valmistamiseen. En harrasta meikkaamista, pääsen vähemmällä.
En harrasta myöskään peilin kautta -omakuvia, mutta tämän kerran ja sopivasti salaman sensuroimana. Tukka silmille ja menoksi..
Pariisin Kevään Astronautti soimaan

14:10
lähtee lopultakin menomondeo kohti Kouvolaa ja saapuu puolisen tuntia myöhemmin Prismaan hakemaan mustetäydennystä ahnaalle printterille. Mukaan tarttuu myös mm. Skyfall blu-ray sekä koska kaikesta tästä hevosenlihavouhkaamisesta on tullut niin kovin nälkä, lähituottaja-hyllystä paketti herkullista Liha-Iitin Kauravoima-ryynimakkaraa. Harmikseni kylmäsavuhepo on ilmeisesti Prisman valikoimista täysin poistunut, koska sitä ei ole näkynyt aikoihin.. Piipahdin myös hevostarvikeosastolla, lähinnä etsimässä raippoja kun tuunailuintoni on herännyt, mutta päädyin -50% vaaterekin ääreen. Ihan hilkulla että en ostanut Horzen toppatakkia, mutta järkeilin että kai minulla niitä takkeja kuitenkin riittää.

Not awkward at all
N. 15:45 Googlen sijaintihistoriasta päätellen alkaa kotimatka joka seisahtuu 16:11 (taaskin sijaintihistorian bongaus) Anjalan Siwassa, kun pari pakettia odottaa noutajaansa.

16:20 taas kotosalla. Puran ostokset ja paketit, joista toinen on CDONilta (George R.R. Martinin A Song of Ice and Fire -kirjasarja; innostuin tuossa lopultakin katsomaan Game of Thronesia, ja kaksi tuotantokautta hurahtikin muutaman vuorokauden sisään) ja toinen Hööksiltä.

Hööksin paketista paljastuu HV Polo Nolan -college, jota juuri puoleen hintaan myytiin
Seuraa lisää puhelimella surffailua, koirien kanssa puuhailua (mitä saa sijoittaa tänne muuallekin pitkin päivää, en vain ole jaksanut luetella sitä erikseen) ja muuta ajanvietettä. Noin 17:30 innostun valmistamaan itselleni jotain syömistä, eli maailman parasta flunssaruokaa: herkkusienikeittoa, jota on höystetty kuivatuilla sienillä, muutamalla valkosipulinkynnellä, sekä sellaisella määrällä chiliä että hikeä pukkaa syödessä.

Se näyttää kyllä paremmalta luonnossa mutta Defyn valo- ja värirajoittuneisuus oli taas aivan omaa luokkaansa..
Lisää ei mitään. Olin vielä alustavasti aikatauluttanut tähän alkuiltaan tallikäynnin, mutta myöhemmin paljastui puhelinyhteyksien petollisuus sitä suunnitellessa. Huomenna uusiksi.

Noin klo 18 alan pohtimaan, toteutanko illan leffaanlähdön vai en. Minulla on 28.2. vanheneva, nipun viimeinen sarjalippu Studio 123:lle, joka pitäisi käyttää nyt tai ei koskaan. Ohjelmistossa ei kuitenkaan mitään erityisen innostavaa ollut, koska Les Misérablesin haluan ennemmin katsoa Kino 123:n jättikankaalla. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi Parker, jolle ei juuri ole kehuja arvosteluissa uhrattu. Lueskelen vinon pinon arvioita pientä toivonkipinää etsien, ja lopulta Nyt-liitteen kolmen tähden on kelvattava. Punnitsen riskit (hukkaan heitetyt bensarahat vs. hukkaan heitetty lippu), teen päätöksen viime hetkellä ja suuntaan kohti Kuusankoskea.

19:35 reissu on sen arvoinen jo löytäessäni leffajulistelaarista Moonrise Kingdomin.

Leffan alkua odotellessa piti tietysti päivittää FB
20:00 leffa alkaa. Tämä olikin yksityisnäytös, sillä olen ainoa salissa, muiden toiminnannälkäisten suunnattua 19:45 viereiseen saliin A Good Day to Die Hardin pariin (teki mieli varoittaa heitä).


22:00 elokuva päättyy eikä ollut lainkaan niin huono. Nokka kohti kotia.

Hevosen kanssa indeed
22:41 kotona taas. Pientä kevyttä iltapalaa: heppamakkaraa, paahtoleipää ja venäläisiä suolakurkkuja. Mmm. Istahdan nojatuolilinnoitukseeni tietokoneen (jota en ole ehtinyt avata koko päivänä!) ääreen ja alan kirjoittamaan leffablogiin päivitystä Parkerista (julkaisu 23:56), sen jälkeen käyn tämän tekstin kimppuun.

02:17 painan "Julkaise"-nappulaa. (Ja päivitän hetken päästä tuonne väliin Invisible Manin soittopalkin. En tiedä teinkö nuo upotukset oikeaoppisesti, yritin googlailla ohjeita toimenpiteeseen.)

Tässä vielä puhelimeni hyvin karkeat sijaintimerkinnät tai lähinnä arvaukset tälle päivälle

4 kommenttia:

  1. Jee näitä useammin! Tuo huopa <3

    Oho tota sijaintimerkintäkarttaa! Itse pähkäilin neljän päätepysäkin kanssa, että missäs järjestyksessä ne kannattaa tehdä :-D Sulla on niitä vähän enemmän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellisuudessa olen ajanut aika suoraviivaisesti kodin ja Kouvolan väliä, mutta puhelin tekee määräajoin tuon automaattisen sijaintipäivityksen (joka aina heittää todellisesta, kun tarkka GPS on pois päältä) ja lopullinen päivän kartta on melkoista sillisalaattia :D Google Latitude kaikessa viisaudessaan myös "kirjaa" minut töihin saapuneeksi aina kun käyn parin kilometrin säteellä.

      Poista
  2. Vau tämä olikin ihana postaus! En ole yhtään blogipiireissä kun seuraan vain hevosblogeja, joten voin vain arvata että tällaiset postaukset lienevät ihan normisettiä muualla. Henkilökohtaisesti en tiedä olisiko yhtä mielenkiintoinen jos tapahtumat ovat luokkaa "olen stockan kosmetiikassa" - "siis WAU mikä ripsari" - "bongasin nämä kevään malliston leopardilegginsit livenä" - "juon kahvia *kuva kahvista*"...

    Mutta tämä oli kiva. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuvat nämä hevosblogeissakin yleistyneen kovasti, ja samanhenkisiltä ihmisiltä tällaisia onkin kiva lukea (vaikka tämäkin nyt oli "hevosetonta hevoselämää"). Juuri nuo muoti-/lifestyleblogien Instagramin läpi käytetyt erikoiskahvikupposet sun muut ovat niiiin kaukana omasta maailmasta että :D

      Poista