lauantai 21. helmikuuta 2015

Jokapaikan reissureppu

Kun kerran kisakassia kuvailin, tuli samassa yhteydessä raahattua kameran eteen myös reissureppu.


Reissureppu on kisakassin tapaan koko ajan vakiovarustettu pakkaus, jotta koskaan ei lähtiessä miettiä, mitä mukaan pitää muistaa pakata - kun sieltä ei koskaan ota mitään poiskaan, jokareissun pakolliset ovat aina lähtövalmiina. Reissureppuni, oikeastaan reissureppu 2.0, on Kingslandin reppu, jonka jokusen vuoden himoamisen jälkeen lopulta raaskin ostaa pari vuotta sitten. Sitä ennen tehtävässä palveli Horzen reppu, mutta siitä muistaakseni petti lopulta vetoketju. Vaikka en mikään kokovartaloKL-intoilija olekaan, on tuo KL:n reppu kieltämättä aika loistava tehtävässään, taskuja ja salalokeroita riittää. Ja ahkerasta käytöstä huolimatta se on edelleen täysin uudenveroinen kunnoltaan. Reissureppu palvelee (hevosten kanssa tehtyjen) kisa- ja näyttelyreissujen lisäksi luonnollisesti erinomaisesti myös silloin, kun matkassa ollaan ihan vain valokuvaamassa tai yleisönä.

Reissureppu keskittyy ensisijaisesti itse reissaajan (ja kanssamatkustajien) palvelemiseen. Missä ikinä liikutaan, jos kysymys alkaa "hei onko kellään..", yleensä minä olen se joka huutaa iloisesti "hep". Jos olen "keikkagroomina"/apukätenä kisoissa, sisältyy reissurepun varustukseen yleensä myös lampaankarvalapanen ja mikrokuituliina. Näillä on sitten kätevä sutaista viime silauksia ennen rataa, jos hevosen omat varusteet ovat autolla.


Jo repun ulkokuoressa on kiinni muutama vakiovaruste: pieni "monitoimityökalu"/linkkuveitsi, pari heijastinta (repussa itsessäänkin on heijastavia osia, mutta irtokappaleet voi tarpeen mukaan ottaa muualle kiinnitettäväksi), ja hevosheijastimen kanssa samassa vetoketjussa kiinni myös pieni koiran nimilaatta, jossa puhelinnumeroni. Tilasin kerran eräiltä messuilta sellaiset koirilleni (pelkällä puhelinnumerolla varustettuna) ja kävikin niin, että kun toisessa valitsemassani laatassa olikin ollut pieni naarmu eikä samanväristä ollut varastossa, joten sain sitten yllätyksenä postissa kahden laatan sijaan kolme, kun olivat tehneet yhden ylimääräisen kappaleen sen naarmuisen "tilalle".  Saku sai kuitenkin sen naarmuisen kaulaansa, ja tummansininen varakappale kiinnittyi reppuun :)


Tästä KL:n repusta tykkään erityisesti siksi, että tässä on tosi hyvin taskuja. Olen taskuihminen, niitä pitää löytyä niin repuista, kasseista kuin vaatteistakin. Logon alla on ulommaisin tasku, jossa ei ole vetoketjua tai mitään sitä sulkemassa, mutta se on todella syvä ja muodoltaan sellainen, ettei sieltä noin vain mikään tipahda, ellei reppua roikota ihan ylösalaisin. Etutaskuun on siis helppo nakata tavaroita joiden pitää olla sopivasti käden ulottuvilla, esim. puhelin (huomioitava kuitenkin, että ihan joka paikassa ja tilanteessa ei kannata arvosesineitä jättää noin tyrkylle), käsiohjelma ja sen sellaista. Kuvaushetkellä sieltä löytyi huulirasvaa ja Helosania, yskätabletteja, ja kieppi paalinarua. Olen vähän taikauskoinen paalinarujen suhteen - jos minulle sitä johonkin taskuun tai vaikka autoon jää, se pätkä yleensä sitten muuttaa sinne myös asumaan. Paalinarullahan voi korjata lähes kaiken, ja auta armias jos menet sen paalinarun heittämään pois! Silloinhan suorastaan kerjää vaikeuksia. Siis on parempi pitää narua käden ulottuvilla. Vahinko ei tule kello kaulassa..


Vetoketjutaskuja on kaikkiaan kolme, joista ensimmäinen sisältää myös pieniä "lokeroita" kynille ja pikkutavaroille. Tuossa VMP:n pallurassa oli kertakäyttösadetakki ennen kuin veljeni kerran lainasi sitä festarireissulle, nykyään se varjelee kuulokkeita kolhuilta.


Ensimmäinen vetoketjutasku pitää sisällään myös tämän irrallisen pussukan. Mikä sen virallinen funktio on, siitä en ole aivan varma, mutta se pitää kätevästi pikkusälää yhdessä paikassa.


"Onko kellään laastaria?"
"Onko kellään kynsiviilaa?"
"Onko kellään laturia?"
..on ;) Niiden lisäksi tämä tasku pitää sisällään aurinkolasit kotelossaan, vähän pitkäikäistä matkaevästä ja näköjään taas yhden numerolapun. Desinfiointiainepullokin majailee tuossa irtopussukassa, muttei ehtinyt kuvaan asti. Ja tilavaan taskuun mahtuu vielä näiden jälkeenkin reissukohtaisia tykötarpeita.

Keskimmäinen vetoketjutasku on repun isoin osasto, ja sinne meneekin sitten yleensä kameralaukku, myös jalusta mahtuu mukaan jos sitä kuvausreissulla tarvitaan. Näyttelyreissulla siellä puolestaan matkustaa yleensä kypärä ja mahdolliset vaihtovaatteet.


Kolmas vetuketjutasku on kapeampi osasto, jonne kuvauksia varten pistin läppärilaukkuni tuomaan ryhtiä repulle, ja ylipäänsä kokeillakseni, mahtuuko se sinne. Nykyinen 15,6" sujahtikin oikein sujuvasti, vanha, muistaakseni yli 17-tuumainen ei meinaan mahtunut edes tuohon läppärilaukkuun. Kisareissuilla tietokonetta nyt tuskin tulee raahattua mukaan, mutta hyvä tietää, että se mahtuu mukaan, jos muunlaista matkustusta harrastaa.

Repun molemmilla sivuilla on tilavat verkkotaskut, joihin mahtuu juoma- tai hoitoainepulloja ja esimerkiksi se lampaankarvalapanen kulkee siinä sopivasti käden ulottuvilla. Repussa on myös muutama kiinnitysremmi. Varsinaisesta salalokerosta en muistanut ottaa kuvaa, repun pohjasta nimittäin aukeaa vetoketjun takaa kiristysnauhallinen verkkopussukka, jonka saa klipsillä kiinni repun yläosaan. Se on ihan virallisesti kypärän kuljettamiseen tehty, mutta käy tietysti mille tahansa tavaralle, etenkin sellaiselle mitä ei halua ottaa repun sisustaa tai muuta varustusta sotkemaan. Verkkopussukan saa myös kokonaan repusta irti.

Kiinnostiko ketään? Oliko tässä postauksessa mitään järkeä? Ehkä ei, mutta nyt on reissureppukin esitelty :D Sopii esittää toivepostausehdotuksia jos tulee mieleen, millaista sisältöä sitä haluaisi lukea!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti