Ne varasuunnitelmat

Kesän viimeinen eläinlääkärilasku kolahti postiluukkuun, ja sen kunniaksi ynnäsin mitä varsa-jota-ei-ole tuli kaikkiaan maksamaan. Tulos oli mieltälämmittävä 736 euroa. Aina ei voi voittaa, jne.

On vain löydettävä positiiviset puolet tästäkin. Mimmu nyt pääsee ainakin jossain mittakaavassa kilpailemaan syys- ja kevätkaudella, seuratasolla hoitajansa kanssa, ja aluetasolla (ehkä jopa kansallisella?) ystäväni Annikan kanssa. Tai itse asiassa kenen tahansa kiinnostuneen kanssa ;D Nyt joka tapauksessa selataan ahkerasti kilpailukalenteria ja etsitään kohtuullisen matkan päästä mielellään lauantaisin (koska sunnuntai on minulla työpäivä) järjestettäviä kisoja. Mimmu saattaa jopa tehdä aluevaltauksen kouluratsastuksen pariin, kun 17.9. kisataan Suokit Stadissa -tapahtuman yhteydessä kansallisissa kilpailemattomille suomenhevosille avoin helppo B. Tässä Prix de Agrimarket -luokassa on huikea 250 euron ykköspalkinto.. No ehkä voittoon ei olisi mahdollisuuksia, mutta ainahan voi haaveilla! Myös kantakirjapalkinnon korotus muistui mieleen "ehkä joskus piti" -listalta. Mimmuhan on kirjattu vain III palkinnolla, mutta siinä kyllä olisi potentiaalia saada paremmatkin pisteet koulukokeesta ja liikkeistä. Kirjatessa syksyllä 2008 se oli jo onnellisesti 4 kk tiineenä, joten sekin rasitti tammaa eikä siitä viitsitty väkisin ottaa enempää irti..

Mitä ensi kesänä tapahtuu, onkin sitten asia aivan erikseen. Ajatus siitä, että Mimmua yrittäisi vielä täysipainoisesti esteradoille, tuntuu houkuttelevalta. Hevosessa olisi kykyä vaikka mestaruuksiin asti, mutta mistä rahaa tähän kaikkeen? Vai pitäisikö sille etsiä ratsastaja joka voisi ottaa sen ylläpitoon, löytyisiköhän sellaista? Toisaalta, ei houkuta uusi kesä kiimanmetsästystä epävarmoin tuloksin, ainakaan omaan laskuun. Minjan kun aion ensi kesänä astuttaa ja mielelläni keskittäisin voima- ja rahavarani siihen. Olisihan se myös lähetettävä ratsuoppiin joksikin aikaa vieraalle, ja laatuarvostelukarsintoihin täytyy harjoitella, joten rahanmenoa ei voi estää. Jos Mimmua ei astuteta eikä minulla ole mahdollisuutta sen kilpauraan sataprosenttisesti panostaa, olisi sen vuokralle antaminen ehkä fiksuinta..

Loppuun vielä kuvapläjäys sunnuntailta. Mini kävi pienellä irtohypytyssessiolla ja Mimmuakin piti pitkästä aikaa kuvata, kun se laitumella söpöili.

Mininkään näyttelykausi ei vielä Joensuuhun loppunut, varsa on ilmoitettu kaksiin mätsäreihin syyskuussa. Pääsemme ihan tosissaan leikittelemään sen showhuiskan kanssa, sillä nyt otetaan varsasta kaikki kierrokset irti ;)