Tästä se alkaa

Kirjoittelin jo päässäni pidempääkin postausta mietteistä hevosenkoulutuksesta sun muusta, mutta se sai nyt työillan jälkeen jäädä vielä muhimaan luonnosvaiheeseen. On kuitenkin pakko päästä hehkuttamaan: ratsastin tänään Minillä ensimmäistä kertaa, ja ihan ilman talutusta :)

Tässä on ohjasajettu pitkillä ja lyhyillä ohjilla, harjoiteltu selkäännousua, muutaman kerran käynyt ratsastaja selässä taluttaen ja muutenkin pala kerrallaan hiottu näitä palapelin osasia kasaan. Tänään tuumasin että on aika katsoa, millainen kuva niistä palikoista muodostuu.. Selkään siis vain ja kenttää kiertämään. Eikä siinä mitään sen kummempaa (varsan mielestä - itsehän olin pakahtua ylpeydestä), Mini lähti liikkeelle, pysähtyi, peruutti ja kääntyi kuin tätä olisi tehty aina. On se vaan. Tommonen. Ihana.

Kuvamateriaali jäi heikommaksi mutta siinä sitä mennään. Ja mitämitä sillä varsalla oikein on päässään? No ne meidän sidepullit. Niillä Miniä on tässä treenattu ja kun se kerran toimii, niin kysymykseen "miksi" vastaisin lähinnä, että miksipä ei. Jos en luottaisi varsan olevan tilanteen tasalla ja ymmärtävän pidätteitä ohjas- ja ääniavuin niin hyvin että tarvitsisin sille kuolaimen "varmuuden vuoksi", en minä sen selkään vielä menisikään, oli sillä jotain suussa tai ei. Mutta tästä osa-aikaisen narunpyörittäjän ajatusmaailmasta lisää siinä työstön alle jääneessä postauksessa ;)