Verkko tuli, jippii!

Johan sitä on odotettukin! Eikä paketista paljastunut kuin vasta ponistereiden S-kokoinen verkko, yksinään tarhaavan Mimmun mini-verkko jäi vieläkin jälkitoimitukseen.. Tilatessa pähkäilin, olisiko kuitenkin pitänyt tilata S-kokoisia kaksi, mutta on tuo kyllä sen verran reilu, että mini-koko riittää yhdelle hevoselle varmasti oikein hyvin. Ja sitä voi tarvittaessa pitää trailerissa verkkona.

Eilen pääsin siis askartelemaan verkon sijoituksen kanssa. Olin arvioinut että se yltäisi joidenkin puiden väliin, tai sitten se olisi lyötävä tiiliseinään killumaan. Jälkimmäinen tietysti olisi asennukseltaan hankalampaa, ja juuri juuri (pienen jatkopalan kanssa) verkon sai puihin kiinni. Länttäsin sen vain jollekin korkeudelle, säädetään sitten jos tuntuu epäsopivalta. Eilen saivat verkkoon päiväheinänsä syötäviksi, syöminen sujui sen verran mallikkaasti (lisäksi heinää ropisee koko ajan maahan) että en antanut erikseen irtoheinää tarjolle. Sitä "virallisissa ohjeissa" suositellaan, koska hitaaseen syömiseen kiukustuvat ponit voivat ryhtyä tuhoamaan verkkoa ;) Illalla töistä palatessa verkko edelleen paikallaan, kukaan ei ollut purkanut siihen turhautumistaan. Viritin sen illalla jo valmiiksi aamua varten - skeptisenä suhtauduin ajatukseen koko päivän heinäannoksen lataamisesta kerralla, joten laitoin verkkoon vain normaalin aamuannoksen, kolmisen kiloa. Hitainta syöminen olisi varmasti silloin kun tarjolle asettaa kokonaisen paalin josta ei poista naruja ollenkaan, kuten slowfeeding-sivuilla ohjeistetaan - joo, varmasti kokeilemisen arvoista jos syöjät ovat vähän eri koko- ja tarveluokkaa.. Nämä jos onnistuvat hutaisemaan sen paalin päivässä, saavat kyllä yön olla ilman ruokaa ;)

 

Syöminen sujuu hyvässä sovussa verkon ympärillä. Sen takia halusin verkon ennemmin puihin roikkumaan kuin seinään kiinni, että siitä pääsee kaksin puolin syömään eikä kukaan (no lähinnä Mini) pääse sitä omimaan. Minillä siis on kaveriponina naapurin Panda. Verkosta on myös varmasti osaltaan vaikeampi = hitaampi syödä kun se heiluu vapaasti ilmassa, verrattuna siihen että sen voi vain painaa seinää vasten ja napsia siitä. Korkeus tuntuisi äkkiseltään ihan sopivalta.. Ihan maata myöten en halunnut laittaa (kuten jossain ohjeistetaan), jääpä pieni lumivarakin tuohon.

Kuvat otin aamulla ja äsken kävin tarkastamassa, mitä syöjille kuuluu. Heinää oli edelleen reilun oloinen satsi verkossa ja siellä sitä korsi kerrallaan nyrpittiin, eli syömiseen kuluva aika ainakin oli selvästi pidentynyt. Päiväheinät saa kuitenkin käydä erikseen lisäämässä, mutta katsotaan jos muutaman päivän totuttelun jälkeen uskaltaa antaa isomman satsin ja katsoa kuinka kauan sitä syödään. Ison kerta-annoksen idea (tai toive..) on tietysti osaltaan sekin, että kun hevonen tottuu siihen että ruokaa on koko ajan tarjolla, ei koko ajan ole pakko syödä.

Mimmu jäi siis vielä omaa verkkoaan odottamaan, ja syöpöttelee isosta neliömäisestä saavista omat ateriansa. Poneillakin oli (hieman matalampi) saavi käytössä ennen verkkoa säästämässä heinää pahimmalta mudalta, käytännössä se ei vain oikein toiminut, kun Minillä oli tapana kipata heinät saavista pihalle ja käydä itse sinne seisomaan.. :D