Hierontakurssilla 11.-12.11.

Hei, mähän lupasin kertoa taannoisesta hierontakurssistani! Kerrataan siis sitä paremman kirjoittelemisen puutteessa. Jatkokurssihan olisi ollut tänä viikonloppuna, mutta jouduin sen perumaan - auto on aiheuttanut sen verran päänvaivaa ja rahanmenoa, että en ollut varma onko minulla kulkupeliä alla (meinasi ensimmäisellekin kurssille pääsy sen takia jäädä väliin), puhumattakaan nyt siitä olisiko varaa. Katsotaan vuoden päästä uudestaan..

Lihashuollon peruskurssi siis järjestettiin 11.-12.11. Harjun oppimiskeskuksella Virolahdella, kouluttajana Niina Aapro. Jo viime vuonna haaveilin kurssille lähdöstä ja nyt sitten ilmoittauduin jo hyvissä ajoin, kun päivätkin sattuivat omaan viikkorytmiini, perjantai ja lauantai ovat aina "minun viikonloppuni". Joskus naperona aikoinaan haaveilin hevoshierojaksi ryhtymisestäkin mutta olen joutunut toteamaan että sellainen luontainen näppituntuma minulta kyllä puuttuu. Heppakouluaikoina opeteltiin lähinnä venytyksiä, mutta kova kiinnostus aiheeseen on aina ollut ja Hevosen ABC on luettu aika moneen kertaan etu- ja takaperin. Että jos nyt sitten lopultakin saisi sitä näppituntumaakin kehiteltyä jollekin asteelle, että voi sitten omiensa kanssa ainakin jotain avustavaa tehdä.

Perjantaina kurssi alkoi klo 12 teoriaosuudella. Käytiin melko ripeään tahtiin läpi anatomiaa, perusteita, otteita ja lihaskartat, jotta päästäisiin talliin tekemään käytännön harjoituksia ennen iltaruokintaa. Tallissa saimme pareittain hevoset joiden rakennetta ensin arvioimme, sitten harjoiteltiin venyttelyitä ja hierontaa. Harjoittelukappaleena ollut Nikke-ruuna olikin jumissa ja kipeä vähän joka paikasta, tuli oikein omat kouluajat mieleen noista possujunassa hölkkäävistä ajo-opetushevosista. Tallilta siirryimme päivälliselle, minkä jälkeen tankattiin loppuilta vielä teoriaa. Kurssilta kasaantunut monistenippu on kattava tietopaketti hieronnasta, lihasongelmista, rakennevioista (ja niiden aiheuttamista vammoista) yms., pitäisi ottaa aikaa ja lukea tuo oikein ajatuksen kanssa läpi, kurssilla niitä vain raapaistiin nopeaan tahtiin. (Seuraavana päivänä selvisi nopean käsittelyn syykin: kun lopetimme hieman jälkeen seitsemän, luuli kurssittaja kellon olleen jo yli kahdeksan..)

Lauantaina oli käytännön harjoituksia koko päivä ruokataukoa lukuunottamatta, ratsutallissa hieroimme hevosia pareittain tai yksinään aamukahdeksasta alkaen. Melko itsenäistä työskentelyä monisteidemme kera, kouluttaja kiersi tietysti koko ajan neuvomassa ja tarkistamassa missä mennään. Tuntiratsut ne vasta vaivaisia olivat, loppuun kun kävimme läpi löydöksiä, oli lähes jokaisella ainakin lavat ja/tai selkä jumissa ja epäsopivasta satulasta kielivä sahalihas pullotti monella hevosella. Olisikin ollut mielenkiintoista tarkistaa hevosten satulat samassa yhteydessä. Fraza-niminen vanhustamma oli ihan kauttaaltaan niin kipeä että meinasi syödä hierojansa :(

No, mitä jäi kahden päivän kurssista käteen? Jokseenkin se mitä olin hakemassakin, eli nyt on konkreettiset ohjeet ja käytännön tuntumaa siihen, mitä, miksi ja missä järjestyksessä lähtee tekemään, jos hevostaan meinaa itse hieroa. Löytää ongelmakohtia, ja osaa ehkä vähän arvioida niiden syitä ja seurauksia. Pitäisi nyt vain ryhdistäytyä ja ottaa tavaksi vaikka kerran viikkoon vähän vetristellä Mimmua ja omia "taitojaan".. Minulle on valitettavasti tapana kertyä aika pitkä lista asioita joiden suhteen tulisi ryhdistäytyä! :P