Säännöt ovat seuraavat:
a) kiittää haasteen antajaa: Kiitos Maya/At full gallop :)
d) kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään
Tämähän vaatii ihan ajatusta, yleensä tämän tapaisissa tehtävissä paljastan itsestäni vain negatiivisia ominaisuuksia.. Pidetään tämä siis lyhyenä ja yksinkertaisena.
1. Ensimmäinen hoitoponini oli Skäpperöds Gaia Savijärven kartanolta. En tiedä onko mummu vielä hengissä, oli ainakin kesällä 2005 (?) kun olin Saviksella työssäoppimassa. Mutta onhan siitäkin jo jokunen vuosi..
2. Lisää shettisrakkautta, poni jolla aloitin ratsastuksen oli Katrinchen eli Nappula Sailan tallilta. Taisin olla nelivuotias silloin. 85-syntynyt Nappula viimeisten tietojeni mukaan on edelleen hengissä ja suosittu tuntiponi :)
Nappulaa kävin katsomassa 2003 vanhojen aikojen muistoksi, paluu hevosharrastukseni juurille ennen lähtöäni Perhoon..
3. Perhossa opiskelin vuosina 2003-2007 hevostenhoitajaksi yhdistelmätutkintona lukion kanssa. Koska inhoan että minut rinnastetaan kaksoistutkinnon suorittaneisiin: olen suorittanut kolmoistutkinnon, siis ammattipaperit, yo-tutkinnon ja koko lukion oppimäärän. Siinä on ero! Opiskeluun uhrattuun aikaan ja vaivaan nähden suhteettoman hyviä papereitani en ole kuitenkaan jatko-opiskeluun hyödyntänyt, enkä ole ollut enää yli kahteen vuoteen hevosalan töissä, joten olen kaukana vallitsevan ammattilukiokiistan mallioppilaasta.. Suosittelen tätä tietä kuitenkin kaikille hevosalan opintoja miettiville, vaikka lukio ei varsinaisesti kiinnostaisikaan. Joku takaportti on hyvä olla. Sinä päivänä kun aikuistun ja päätän hankkia itselleni loppuelämän ammatin, minulla on aina taustalla enkusta lukematta kirjoitettu laudatur ja 10 jokaisesta kurssista. Kuriositeettina mainittakoon että yhdestä kurssista olin vähällä saada ysin, mutta menin korotuskokeeseen.. :P
4. Kaikkein eniten haluaisin työkseni vain hoitaa hevosia, mutta taloudellisesti se on kestämätöntä niin kauan kun haluaa myös omistaa ja (yrittää) kasvattaa hevosia. Hevosalan yrityksistä haluaisin perustaa varsapihaton: rakastan pikku möllyköiden opettamista tavoille. Mutta raha, raha, raha..
5. Hevosia on omistuksessani ollut kaikkiaan kolme: Mimmun ja Minjan lisäksi myös suomenhevostamma Haanen Hirmu. Hirmu oli ensimmäinen passihevoseni Perhossa, ja vuosien varrella hoidin ja liikutin hurmaavaa blondikakaraa usein. Koulu loppui ja Hirmu jäi Perhoon - mutta olin luvannut sille, että tämä ei jäisi tähän. Alkuvuodesta 2008 molli vähensi hevosia, ja ehkä liian lyhyeksi jääneen harkinta-ajan jälkeen soitin koululle ja sovin kaupoista. Sain elämäni hevosen kuitenkin ihan väärään aikaan ja paikkaan - oltuaan ensin jonkin aikaa ylläpitoa vastaan vuokrattuna, myin sen lopulta noin vuosi sitten. Loputtoman puuhakas monitoimitamma ei seurahevosena oloa olisi jaksanut, ja kolmikossani oli yksi liikaa.
Edelleen kaiholla muistelen kaunista tammaa ja mietin mitä olisi voinut olla.. Mutta joskus on pakko myöntää oma riittämättömyytensä. Hirmu sai ihanan kodin :) Se on persoona jota ihan jokainen ei ymmärrä, mutta kuitenkin hevonen, jonka kanssa minulla on ollut ehkä tiivein side.
6. Alkaa ideat loppua jo nyt! Hevosten lisäksi en harrasta juuri mitään muuta kuin elossapysymistä - hevoset kotipihassa rytmittävät elämän tarkkojen rutiinien mukaan. Elokuvissa yritän käydä vähintään pari kertaa kuussa tai sen mukaan miten mielenkiintoista katsottavaa on tarjolla - olen leffafriikki. Joskus aikanaan luin myös paljon, mutta nykyään se painottuu lähinnä hevostietokirjojen keräilyyn. Niitä minulla onkin melkoisen valtavasti..
Tässä murto-osa hevoskirjahyllystäni.. |
http://picasaweb.google.com/arroparro
http://community.webshots.com/user/krista_heikkila
http://community.webshots.com/user/kristah87
http://community.webshots.com/user/arroch
Joskus harvoin kuvaan muutakin kuin hevosia.. |
Olipas randomia. Mutta tulipahan tehtyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti