Horzen blogikilpailu: Ensimmäinen

Ei voi tuntea muuta kuin sen, minkä itse on kesyttänyt.

Tämä kaunis lause löytyy Antoine de Saint-Exupéryn rakastetusta kirjasta Pikku prinssi. Kesyttämisellä kirjassa tarkoitetaan ystävystymistä - siteiden luomista, kuten kirjassa kesyttämistään toivova kettu asian ilmaisee. Sitä kun yhdestä sadassatuhannessa tuleekin ainoa maailmassa. Hevosen "kesyttäminen" voi joskus olla kirjaimellisesti kesyttämistä, mutta samat säännöt pätevät. Luodaan yhteys, molemminpuolinen luottamus, joka kestää.

Minun varsani ei kuitenkaan koskaan ollut minulle yksi sadassatuhannessa. Vahva visio tammavarsasta eli mielessä jo ajalta ennen emän astuttamista - tamman nimeksi tulisi Ratsumäen Minja. Minja tuli näennäisen luontevana yhdistelmänä isä Jaapelin ja emä Mimun Miljan nimistä, mutta sillä oli myös piilomerkitys, kuin pieni salaisuus. Haltiakieli quenyassa (tuttu Tolkienin kirjoista kuten Taru Sormusten Herrasta) minya tarkoittaa ensimmäistä. Varsasta tulisi minun ensimmäinen kasvattini. Ensimmäinen hevonen, jonka rakentaisin alusta alkaen itse, itselleni. Jonka kesyttäisin.

336 tiineysvuorokautta pitkää odotusta ja jännittämistä. Jännitin turhaan, kaikki sujui kuin oppikirjasta. Ja siinä se oli, terve kaunis tamma, päässään huolimattomasti roiskaistu piirto, kuin varsa ei olisi malttanut odottaa. Minja. Jo ensimmäisillä ulkoiluillaan eloisa varsa leikitteli laukanvaihdoilla ja hyppelemällä varjojen ja puunrunkojen yli. Se oli utelias, se oli kiltti, se oli rohkea, se oli nopea oppimaan. Kaikkea mitä vain toivoa osasi.

Vastasyntyneestä varsasta, jolle kaikki maailmassa oli uutta ja vierasta, kasvoi taitava, luottavainen, nyt jo 2,5-vuotias nuori hevonen. Päivä päivältä rakastun siihen enemmän. Minun piti kyllä myydä se.. Mutta lopulta luovuin paljosta voidakseni pitää sen. Se on niin viisas, niin helppo opettaa, että olen pakahtua ylpeydestä aina sen kanssa työskennellessäni. Töideni ja opintojeni puolesta olen saanut ilon olla tekemisissä lukuisten varsojen ja nuorten hevosten kanssa, mutta kaikista niistä Minja on aivan omaa luokkaansa. Ja kaunis! Näyttelymenestyksen perusteella muidenkin, kuin minun mielestäni. Vaikka perusluonteeltaan se on rauhallinen ja mutkaton, vieraassa paikassa varsa nykyään oikein syttyy - tänne on tultu esiintymään, se tietää. Mikään pyyntö ei ole sille liian vaikea, mikään este liian korkea. Vaikka väistämättä tiemme joskus vielä eroavat - minulla ei tule olemaan resursseja viedä sitä kilpakentillä niin pitkälle kuin tässä hevosessa lahjoja riittää - tulen aina olemaan onnellinen siitä että olen saanut tuntea tällaisen hevosen. Että olemme kesyttäneet toisemme.

Tällä blogitekstillä osallistun Horzen bloggauskilpailuun ja minulla on mahdollisuus voittaa 500 euron lahjakortti Horzen verkkokauppaan, http://www.horze.fi.