lauantai 1. lokakuuta 2011

Nakuna

Varoitus: sisältää kuvamateriaalia jonka suomenhevosen klippausta pyhäinhäväistyksenä pitävät voivat kokea loukkaavana!!1

Ennen..
Joko. Joko. Joko? Nyt! Tässä on jo jonkun aikaa näpit syyhynneet siihen malliin, että pitäisi päästä klippaamaan. Iltatyöläisenä olen aamuratsastaja, enkä halua seisottaa Mimmua sisälläkään 20 tuntia päivässä ihan vain siitä ilosta, että se saa kasvattaa turkin joka kyllä kestää tuulet ja tuiskut, mutta jonka kuivattaminen kestää 10 tuntia. Muuten olen kyllä järkiperäisen minimiloimittamisen kannattaja, mutta olosuhteiden pakosta näin. Ja kun nyt sattuu olemaan parantumaton hevostarvikeaddikti, täytyy kyllä myöntää että minun loimiarsenaalini perusteella minun voisi kuvitella käärivän hevoseni vällyihin päästä varpaisiin kesät talvet ;) Juuri kävin Kouvolan reissulla ohimennen Kymen Ravi & Ratsussa katsomassa olisiko siellä Horse Comfortin uutta fullnecktoppista ("no jos vähän vain hiplaan talven varalle"), ja kun oikeaa kokoa ei ollut hyllyssä, tulinkin tilanneeksi sellaisen.. Hups. No, kai se tarpeeseen tulee. Joka tapauksessa, klipattu hevonen on siis hyvä tekosyy loimien ostamiselle, tai kun puhutaan varastosta joka jo löytyy, niiden omistamiselle.

Eilen sitten innostuin ennätyslämpimän päivän kunniaksi kaivamaan klipperin talviteloilta (okei, ihan tarkkaan ottaen olen jo yhden ponin käynyt tälle syksylle ajamassa). Klipperini on viime jouluna -24 % alennuksella Horzelta tilattu Lister Star, ihanan kevyt, hiljainen ja tehokas Mimmun pörrökarvaankin. Pieniin siistimisiin löytyy Lidlistä 15 eurolla ostettu koiratrimmeri, ihan mahtipeli esimerkiksi pään ajeluun! Samalla kun ostin Starin, tilasin myös Lister Picon, mutta tuo taskuihme on kyllä jäänyt käyttämättä kun se hyytyy ja sammuu aina kohdatessaan jotain vauvanhiusta ohuempaa.. No, kesäisen lämmön ja lempeän tuulen helliessä oli kiva klipata ulkonakin. Karvat saivat kyytiä, intouduinpa sitten kokeilemaan ensimmäistä kertaa päänkin ajamista klaniksi, joten Mimmu sai ihanan siloisen ulkoasun kauttaaltaan. Klipatuissa suokeissa minua aina ällöttää ne klippaamattomat alueet joissa kasvaa 10 cm turakarva, jos kerran ajetaan kokoklippi niin sitten kaikki pois :P

Joo, en vielä väitä olevani mestari tässä hommassa, mutta kieltämättä klippaaminen on kivaa. Tällainen siitä sitten tuli. Kuvista tuli tylsän värittömiä kameran podettua syysmasennusta lokakuun kunniaksi, kun pääsin näitä jälkeen-kuvia ottamaan vasta tänään.

Jälkeen :)

Tammahan melkein näyttää taas hienolta kilpurilta ja on syytäkin, kun huomenna on vuorossa Kymijoen ratsastajien seuraestemestaruudet. Viime vuoden sennumestaruushevonen kilpailee tällä kertaa hoitajansa kanssa 60 (juniorimestaruus) ja 70 cm luokissa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti