Varustepostaus: Mistä näitä suitsia oikein tulee?

Tulin penkoneeksi taas yhdet suitset käyttöön ylimääräisten nahkavermeiden aarreaittalaatikostani, ja kummastelin kuinka Mimmun lähdön jälkeen kovin tyhjäksi jääneet suitsitelineet yhtäkkiä olivat taas täynnä. Hmm..? No, tästä innostuneena rupesin kaivelemaan koneen kätköistä kuvia kaikista suitsistani, ettei tästä taas tule vain tylsä "tässä kuvia tältä päivältä" -postaus.

Tässä kuitenkin ne tämänpäiväiset paparazzoinnit ja GlenGordonin suitset, mallin nimeä en muista. Hurahdin GG-suitsiin (ja muihinkin varusteisiin) jo ensivilkaisulla ja olihan sellaiset omallekin hevoselle saatava. Horzesta ostin nuo varmaankin tammikuussa 2008 enpäs vaan joulukuussa 2007, löysin kuvan jossa niitä ensimmäistä kertaa sovitan Mimmulle. GG:ssa muotoilu voittaa usein laadun, nahka ei mitään erityisen hyvää ole, mutta hyvällä hoidolla ovat palvelleet jo sen neljä vuotta kuitenkin, ja aika paljon niitä on käytetty. Valkoisella nahalla pehmustetut koulusuitset jakavat mielipiteitä - itse olen kai sitten elänyt lapsuuteni juuri siihen aikaan, jolloin kaikilla Hienoilla Hevosilla oli niitä ja oppinut niistä pitämään, mutta minun silmääni ne kyllä miellyttävät edelleen. Hakaskiinnitykset kuolaimissa ovat minun heikko kohtani, ihanan simppelit ja tyylikkäät. Ainoa asia, joista näissä suitsissa en pidä, on pullback-turpis.

Uusin ostos, W-Profilen sidepull-suitset, esittelinkin jo jokin aika sitten. W-Profilen eli tutummin Wahlsténin tuotteista pidän, niiden laatuun voi aina luottaa :)

Nämäkin vilahtivat kuvissa jo jokunen postaus takaperin, kyseessä Claridge Housen suitset enkkuturpiksella. Klassisen englantilaista huntermallia mukailevat suitset houkuttelivat minua vuodet Hööksin kuvastossa ja ehtivät poistua myynnistäkin, mutta sattuman (vai kohtalon?) kautta sain sellaiset Mimmun mukana. Sittemmin löysin myös Huuto.netistä käytettynä samat suitset "varaosiksi". Hakaskiinnitykset jos näihin saisi, sitten olisivat täydelliset ;)

Hakaskiinnitysten lisäksi olen aina pitänyt pyöreistä soljista. Hopeanvärisinä ne vain ovat todella harvassa. Heppakouluaikoina olin aikeissa itse ommella suitset tällaisilla soljilla, mutta tilatut soljet eivät koskaan saapuneet.. No, kerran Horzen outlet-päivillä löysinkin 7 eurolla tällaiset Finntackin suitset! Nämä ovat pääasiallisesti toimineet Minin näyttelysuitsina, sen verran olen niitä "tuunaillut" että alaturparemmin kiinnike sai lähteä. Vielä kun saisi täydelliset näyttelyohjat samoilla soljilla..

Nämä ruskeat westernsuitset ostin edellisen lännensatulani mukana. Hirmulla nämä olivat ihan ratsastuskäytössäkin, mutta Minillä ovat olleet vain poseeraussuitsina. Nyt kun on satulakin taas, eiköhän nämä käyttöön pääse kunhan Minin kanssa sinne asti ehditään ;)

Mitähän muita suitsia minulta vielä löytyy? Ajosuitsista en löytänyt kuvaa, mutta ne ovat kyllä niin tavikset ettei niissä mitään esiteltävää olekaan, ihan tavalliset ravisuitset.

Pikkukakarana Minillä oli tällaiset Hööksin halvat perussuitset cob-koossa. Turpis oli todella ahdas, ja jäivät nopeasti pieneksi. Yksivuotiskevään näyttelyssä näiden kanssa käytiin kääntymässä, nyt odottelevat uutta käyttäjää sitten parin vuoden päästä toivottavasti..

Voi ei mikä karvavarsa! Minin ihka ensimmäiset suitset olivat Horzen outletista halvalla poimitut ponisuitset, tässä ikää reilu viisi kuukautta niitä ensimmäistä kertaa kokeillessa.. Taitavat nämäkin tuolla jossain varastojen uumenissa odottaa uutta pikkuvarsaa näitä tunnustelemaan :)

Claridge Housen kankisuitset eivät olleet ennenkään kovalla käytöllä, mutta nyt jääneet ihan tyhjän panteiksi, ja tuskinpa näitä vielä vuosiin tulee tarvitsemaan. Pitäisikin laittaa myyntiin mokomat, mutta ovathan ne sievät satulahuonetta koristamassa..

Myös tässä kuvassa esiintyvät suitset pitäisi myydä, mutta tuolla ne jossain arkun pohjalla pyörivät muistona Himpulaisesta. Tuo rungonpituudeltaan valtamerilaivaa muistuttava honkkeli siis on entinen hevoseni Hirmu :)